Eduskuntavaalit: sosialidemokraattien ehdokas Annu Räsänen kaipaa panostuksia yritysten toimintaedellytyksiin ja kokee, että lääkäriin on päästävä kaikkialla samassa aikataulussa

Kysyimme Enon, Uimaharjun ja Kontiolahden alueella asuvilta eduskuntavaaliehdokkailta seitsemän kovaa kysymystä.

1. Millaisia panostustarpeita Pohjois-Karjalan tie-, raide- ja ilmaliikenteessä mielestäsi on, Annu Räsänen (sdp.)? Mistä rahat?

– Suomessa alueet eivät ole saavutettavuuden suhteen tasavertaisessa asemassa, ja tämä tulee huomioida elinvoimatyössä. Tarvitsemme toimivia lentoyhteyksiä ennen kaikkea elinkeinoelämän tarpeisiin. Nykyinen junayhteys ei ole riittävän nopea. Tiestön kuntoon on panostettava niin valtateiden kuin alemman tieverkon osalta. Sillä on suora vaikutus työvoiman saatavuuteen maakuntakeskuksen ulkopuolella. Elinkeinoelämää palvelevat raaka-ainekuljetukset vaativat alemman tieverkon parempaa kunnossapitoa.

2. Miten suhtaudut ulkomaalaiseen energiaan? Pitäisikö Pohjois-Karjalassa pystyä lisäämään esimerkiksi tuulivoiman käyttöä?

– Pyrkimyksenämme on siirtyä oikeudenmukaisen siirtymän mukaisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Pohjoismainen vesivoima on tärkeässä roolissa osana Suomen sähkön tarvetta. Pohjois-Karjalan mahdollisuudet hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja ovat tuulivoiman mahdollisuuksien vuoksi muuta maata huonommat. Mikäli mahdollisuuksia ei voida puolustusvoimien parhaan toimintakyvyn vuoksi lisätä, tulee asia huomioida valtion toimesta alueen muiden vihreiden energiamuotojen vahvistamisessa.

3. Mitä lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveyshaasteiden selättämiseksi pitäisi tehdä?

– Kotien ja vanhemmuuden tuki on tärkeää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi tarvitsemme riittävää rahoitusta varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja sosiaalihuollon palveluihin. Näihin ongelmiin ei ole pikaista ihmelääkettä, mutta lapsiin ja nuoriin kohdistuvat säästötoimet ovat lyhytnäköistä politiikkaa.

4. Millä toimilla vaikuttaisit oman alueesi työllisyyteen ja vastaisit osaajapulaan?

– Tarvitsemme vahvoja vientiyrityksiä, jotta voimme rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tulevaisuudessakin. Työvoimapulaan on haettava ratkaisuja oppisopimuskoulutuksesta, rekry- ja täsmäkoulutuksesta, osatyökykyisten työllistämisestä sekä osaamisperäisestä maahanmuutosta.

5. Mitä keinoja olet valmis käyttämään, että myös harvaan asutuille alueille riittää hoitohenkilökuntaa, eikä esimerkiksi terveysasemien, neuvoloiden tai hammashoitoloiden henkilöstöpulasta johtuvia kesäsulkuja tarvittaisi?

– Rekrytoiminen syrjäseuduille on käynyt yhä haasteellisemmaksi. Vaikka asuminen harvaanasutuilla alueilla on muuta maata huokeampaa, ei henkilökuntaa saada riittävästi. Etäpalvelut, liikkuvat yksiköt ja ikäihmisille suunnattu neuvolatoiminta voisivat helpottaa tilannetta. Luotan pitkällä tähtäimellä myös ennaltaehkäisevään toimintaan. Lääkärille tulee päästä samassa aikataulussa harvaan asutuilla alueella kuin kasvukeskuksissakin.

6. Mistä lisää hoivapaikkoja ikäihmisille?

– Hyvinvointialueiden rahoitus on saatava kuntoon, jotta ikäihmisille järjestyy oikea-aikaisesti hoiva joko kotiin vietävien palveluiden tai asumispalveluyksiköiden kautta. Pyrkimyksenä on mahdollistaa kotona asuminen niin pitkälle kuin mahdollista. Ikäihmisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitsemme ennaltaehkäiseviä palveluita, kuten sosiaalista kanssakäymistä, liikuntaa ja terveellisen ruokavalion ylläpitoa.

7. Mihin alueellasi kaivataan kipeimmin muutosta ja tukea, ja miten uskot voivasi vaikuttaa asiaan eduskunnassa?

– Alueemme elinvoimaisena pitäminen tarkoittaa yritysten toimintaympäristöjen kehittämistä ja kilpailukyvyn vahvistamista. Tarvitsemme laadukasta koulutusta ja parempaa saavutettavuutta. Hyvinvointialueiden rahoituksen on katettava palvelutarve. Lisäksi tulee huomioida kuntien perusrahoituksen riittävyys, ne mahdollistavat lasten kasvatuksen, koulutuksen ja edistävät terveyttä. Itäinen sijainti on huomioitava elinvoima- ja turvallisuusnäkökulmasta. Uskon voivani viedä viestiä eteenpäin.

Annu Räsänen

Ikä: 43

Asuinpaikka: Lehmo, Kontiolahti

Ammatti: toimitusjohtaja

Luottamustoimet: Kontiolahden yrittäjät ry:n hallituksen jäsen

Perhe: Aviomies, viisi lasta

Mielenkiinnon kohteet: liikunta ja ulkoilu: hiihto, juoksu, maastopyöräily