Yleinen taloustilanne on tehnyt asuntokaupasta tahmeaa ja jäädyttänyt uudisrakentamisen
Raili Hyvönen kertoo, että nykyisin 99 prosenttia asiakkaista hakee lainaa verkkopalvelun kautta. Monet asiakkaat tekevät laskelmia lainan mitoitukseen ja kertovat lainaa hakiessa tulonsa ja menonsa hyvinkin tarkkaan. Kuva: Suvi Palosaari
Alkuvuoden asuntolainakysyntä on ollut todella vaimeaa. Syynä ovat epävarmat yleiset talousnäkymät, sekä korkojen ja elinkustannusten nousu. OP Vaara-Karjalan toimitusjohtaja Raili Hyvönen kertoo, että tänä vuonna pankki on tehnyt vuoden alusta huhtikuun loppuun 55 uutta asuntolainaa, joka tarkoittaa vuositasolla noin 200 uutta asuntolainaa.
– Tämän vuoden tammi–maaliskuun asuntolainojen volyymit ovat laskeneet meillä vuoden 2022 tammi–maaliskuun asuntolainoihin nähden peräti 42 prosenttia. Se kertoo kyllä tästä ajasta ja yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Korot ja menot kotitalouksissa ovat kasvaneet, Hyvönen luonnehtii.
OP Vaara-Karjalan myyntijohtaja Päivi Hartikainen sanoo, että siinä vaiheessa, kun korot nousivat merkittävästi, monet siirsivät asuntosuunnitelmiaan.
– Monet asiakkaat ovat pitkittäneet oman asunnon hankintaa. Suomalaiset varautuvat aika hyvin, eikä haluta tehdä hankintoja ilman, että tiedetään, miten selvitään, hän kuvailee.
Vuosikausia vallinneesta miinuskorkoajasta noustiin raketin lailla korkeiden korkojen aikaan 2022–2023. Viime vuoden syyskuussa 12 kuukauden euribor-korko oli 4,23 prosenttia. Tuosta korot ovat laskeneet, ja nyt 12 kuukauden euribor on noin 3,6 prosenttia.
Tällä hetkellä pitkän aikavälin korkoennuste on, että parin vuoden aikana korkotaso laskee noin kolmeen prosenttiin, jonka jälkeen korko vaihtelee kolmen prosentin hujakoilla useita vuosia. Hyvönen sanoo, että matalampi korkotaso voi saada ihmiset tekemään lainapäätöksiä, mutta nopeaa piristymistä asuntomarkkinoille ei odoteta.
Asuntojen hintakehitys heikkoa
Op-ryhmän markkinatutkimuksen mukaan viime aikoina on ollut havaittavissa asuntojen hintojen laskua laajalla rintamalla Suomessa. Kun kysyntä vähenee, hinnat putoavat.
– Uutta on se, että myös kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat laskeneet. Täällä meidän kulmillamme asuntojen hintakehitys on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa – noin 15 vuoden ajan asuntojen hinnat ovat pysyneet ennallaan tai jopa hiukan laskeneet, Raili Hyvönen kertoo.
Uudisrakentaminenkin on ihan jäissä.
– Tämä koskee sekä kasvukeskuksia että niiden ulkopuolisia alueita, hän kommentoi.
– Tokihan kasvukeskuksissa, kuten Joensuussa, on tarjontaa uusista myymättömistä asunnoista. Se turvaa uusien asuntojen saatavuuden myös lähitulevaisuudessa, vaikka nyt ei rakenneta. Kyllähän meidän ekonomistimme ovat ennakoineet, että rakentamisen käynnistyminen ottaa nyt selvästi aikaa.
Uusien omakotitalojen rakentamisessa on yhtä lailla hiljaista.
– Jonkun verran sitä kuitenkin tehdään, yksittäisiä tässä Joensuun lähiympäristössä. Rakentamaan lähtevä aika tarkkaan miettii taloutta, rakennuskustannusten nousu on isona jarruna ja varmaan senkin vuoksi rakennushaaveita siirretään.
Perusparannusta tehdään tasaisesti
Korona-aikana pari vuotta sitten koteja remontoitiin vilkkaasti, mutta sellaista buumia ei ole enää käynnissä, Päivi Hartikainen toteaa.
– Sanoisin, että yksityisihmiset tekevät pieniä remontteja, jos katsovat, että heillä on siihen käteisvaroja – mutta aika maltillisesti.
Raili Hyvösen mukaan perusparantamista kodeissa tehdään tässäkin ajassa, johtuen alueen rakennuskannasta. Pohjois-Karjalassa on paljon vanhoja asuntoja.
– Joku uusii lämmitysjärjestelmän, joku uusii katon. Remonttilainoja kysytään jonkin verran, siinä ei ole tapahtunut räjähdystä tai toisaalta pysähdystä.
