Vieraskynä: Mikä näissä jutuissa oikein maksaa?

Taas on juttu maksumuurin takana. Voisiko joku jakaa sen kaikkien nähtäville?

Tällaisiin kommentteihin paikallislehden tekijä törmää tuon tuostakin. Potentiaalinen lukija on törmännyt maksumuuriin. Juttu kiinnostaisi kovasti, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että siitä oltaisiin valmiit maksamaan.

Oletuksena kun on, että kaikki verkossa oleva sisältö olisi ilmaista. Siihen on totuttu siitä lähtien, kun lehdet alkoivat työntää sisältöjään digipuolelle.

Tottumus on toinen luonto. Toisaalta on totuttu siihen, että lehti tulee postilaatikkoon vain ja ainoastaan tilattuna. Erikseen ovat ilmaisjakelulehdet. Kuitenkin iät ja ajat on lehtiä tilattu, niitä on odotettu ja hartaasti luettu. Asiaan kuuluu, että maksumuuri on ylitetty. Se käy kätevästi, kun maksaa lehtitilauksen. Sama käytäntö on myös verkkopuolella.

Lehdentekijästä tuntuu mukavalta, kun jutut kiinnostavat ja niitä halutaan lukea. Tietää tekevänsä työtä, jolla on tarkoitus.

Silti lienee paikallaan taas kerran kirjoittaa muutama sana tästä maksumuurista, josta tunnutaan aina kyseltävän.

^{Tuotettu sisältö} maksaa maitopurkissa ja leipäpussissa. Ei kukaan mene kauppaan vaatimaan ilmaista ruokaa. Miksi lehden sisällön pitäisi olla verkossa ilmaista, kun se ei ole sitä paperisenakaan?

Lehtiä ei tehdä ilman rahaa. Lehdenteko on liiketoimintaa. Tulot perustuvat ilmoituksiin ja tilauksiin. Työstä kuuluu myös saada palkka. En ole tavannut toimittajia, jotka haluavat tehdä lehtijuttuja päivästä toiseen talkootöinä. Vastineeksi lukija saa paikallista sisältöä. Tilaaja saa sisällöt käyttöönsä. Tilaajillemme me lehtiä teemme, sekä paperisena että diginä. Tilaaja on aina etusijalla. Hänellä on oikeus saada rahalleen vastinetta.

^{No entäpä} sitten se sisältöjen jakaminen. Tilaaja saa jutun luettavakseen ja huomaa, että Facebook-ryhmässä siitä kysellään. Äkkiähän sen saa nyt muidenkin nähtäville kopioimalla tai ottamalla siitä kuvan.

Näin toimitaan usein ajattelematta sitä, että kyse on tekijänoikeusrikkomuksesta, josta on säädetty tekijänoikeuslaissa. Pahimmassa tapauksessa kyse on tekijänoikeusrikoksesta.

Tämän mukaan painetun lehden tai näköislehden jutuista otettujen valokuvien ja kuvakaappauksien tai maksumuurin takaa kopioitujen juttujen jakamiseen verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa tulee saada lupa alkuperäiseltä julkaisijalta. Uutismedian liitto kertoo pelisäännöt omilla nettisivuillaan.

Myös juttuun haastatellun tai muuten jutussa osallisena olleen on pyydettävä lupa jutun jakamiseen. Juttua saa kopioida yksityiseen käyttöön, mutta tämä rajoittuu lähinnä omaan perheeseen, ei esimerkiksi omiin Facebook-kavereihin.

^{Verkkolehden juttuja} on sallittua jakaa käyttämällä lehden tarjoamia jakopainikkeita tai lähettämällä jutusta linkin, joka ohjaa lukijat lehden verkkosivuille.

Siellä verkossa törmää maksumuuriin, mutta sen voi ylittää helposti. Se tapahtuu maksua vastaan.

Kirjoittaja on Soisalon Seutu -lehden päätoimittaja.