Kuu koirankikkareista kesään, katupölystä ei päivääkään

Talven taittuessa kevääseen vaihtelevat puheenaiheet alkaen talvikunnossapidosta ja päättyen katupölyyn. Kiivaasta keskustelusta huolimatta kuntaan saapuu vähäinen määrä palautetta.

– Lehmon alueelta on kyllä tänä vuonna tullut tavallista enemmän palautetta katualueidenkin talvikunnossapidosta, kertoo Kontiolahden kuntatekniikan päällikkö Juho Väisänen.

Kevättä kohden lisääntyy

Menneiden talvien perusteella Väisänen osaa ennustaa, että palautteet lisääntyvät kevättä kohti mentäessä.

– Tässä vaiheessa talvea on vielä kevyttä pakkaslunta. Kevättalvella palautteiden määrä selkeästi lisääntyy, kun on paljon lunta ja se alkaa olla raskasta. Ja ehkä väsy iskee kaikilla siihen lumen tekemiseen, arvelee Juho Väisänen.

Väisäsen mukaan on kuitenkin yksi palautteen aihe, joka nousee joka talvi esille.

– Tuo Vanha Nurmeksentie tuntuu olevan joka talven ongelma. Siitä tulee kyllä palautteita.

Kolme kumppania

Vanha Nurmeksentie ei kuulu kunnan hoidettavien teiden piiriin vaan ely-keskukselle, kuten muutkin maantiet ja niiden yhteydessä olevat kevyen liikenteen väylät. Kunnan kontolla on järjestää asemakaava-alueiden talvikunnossapito. Kontiolahden kirkonkylällä ja Lehmossa talvikunnossapidosta vastaa kolme puitesopimuskumppania, joista yksi vastaa kirkonkylästä, yksi Lehmosta ja yksi Kontioniemen alueesta.

– Puitesopimuksessa on määritelty lähtökynnys, ja se ylittyy, kun on satanut neljä senttiä irtolunta. Urakoitsijoilla on päivystys koko ajan. Ensimmäiseksi aurataan keskeiset kevyen liikenteen väylät, seuraavaksi pää- ja kokoojakadut. Kova lumisade voi aiheuttaa sen, että tonttikaduille ehditään vasta myöhemmin, jos pääväylien auraaminen vie tavallista enemmän aikaa.

Ajallisesti tavoitteena on, että keskeiset kevyen liikeenteen väylät olisivat aurattuina arkisin 6.30 mennessä. Keskeisin tavoite on, että pääväylät ovat aina kunnossa.

Sääolosuhteet haastavat

Talviolosuhteet voivat haastaa teiden kunnosta huolehtivia.

– Aina, kun sää muuttuu, se tarkoittaa jotenkin siihen reagoimista. Varsinkin tänä talvena kun on ollut näitä nopeita lauhtumisia, niin siitä seuraa tietysti liukkautta. Se on sellaista jatkuvaa varautumista, Juho Väisänen pohtii.

Postilaatikoiden edustat ja omien tieliittymien puhtaanapito kuuluvat asukkaille.

– Joidenkin talojen edustalle voi jäädä enemmän lunta, jos aura-auto joutuu hidastamaan vauhtiaan kiinteistön kohdalla. Tämän toki yritämme välttää niin aurausjärjestyksillä kuin jo kadunsuunnittelusta alkaen. Sen sijaan polanteen poiston jälkeen otetaan ne talojenkin liittymät kunnan toimesta auki.

Vastuukysymys

Talvikunnossapitoon liittyy myös hiekoitus, josta niin ikään huolehtivat samaiset yhteistyökumppanit. Joskus toiveena nousee esiin se, että potkureille ja muille vastaaville liukkaudesta hyötyville jätettäisiin kulkuväylä hiekoittamatta. Juho Väisäsen mukaan se ei kuitenkaan ole mahdollista.

– Ensinnäkin, se johtuu siitä hiekoitusvaunun leveydestä, ja toisekseen, siinä on kyse meidän vastuusta. Joka vuosi meille tulee liukastumistapauksia, niin ollaan päädytty siihen, että hiekoitetaan koko leveydeltä.

Kuluva talvi on ollut Väisäsen mielestä reipasluminen.

– Tässä on vielä muutama kuukausi aikaa sadella. Penkkoja on paikoitellen madallettu, mutta vielä ei olla pois ajettu.

Se on sitten kevät

Kevätauringon sulattaessa lumipeitettä kiihtyvät keskustelut koirankakoista. Toiset pitävät ongelmaa vähäpätöisenä vedoten siihen, että koirankikkareet maatuvat ajan myötä. Päreensä polttavilla on takanaan kuitenkin laki.

Laki koirankakkojen keräämisestä taajama-alueilla vietti viime vuonna juhlavuottaan, sillä se tuli voimaan osana järjestyslain muutosta 1. lokakuuta 2003. Lain mukaan koirien jätökset on kerättävä taajamien hoidetuilta alueilta ja yksityishenkilöiden hoitamilta alueilta. Aiemmin laki koirankakoista oli epäselvä.

Koirankakat eivät ole pelkästään esteettinen ongelma, sillä ulosteet voivat levittää tarttuvia tauteja ja loisia muihin eläimiin sekä ihmisiin. Suurin riskiryhmä on vielä rokottamattomat pentukoirat.

Koirankakat eivät sovellu biojätteeseen, vaan ne voi pudottaa poltettavaan jätteeseen. Juho Väisäsen mukaan kunta on pyrkinyt asettelemaan roskiksia sopivin välimatkoin, ettei koirankakkapussia tarvitse pitkää matkaa kuljetella.

– Kovin paljon ei meille ole tullut palautteita roskisten riittävyydestä. Muutamia on, ja ollaan ainakin tarkasteltu, mikä siellä on roskistilanne. Mutta kannattaa olla kuntaan yhteydessä, jos on selvästi puutteita jollain alueella.

Varma kesän merkki

Koirankakkakauden jälkeen ollaankin jo pitkällä keväässä ja hiekoituksen jälkeisessä katupölyssä.

– Katupöly poistetaan mahdollisimman pian. Heti kun jäätymisvaaraa ei arvioida enää olevan, Juho Väisänen lupaa.