"Tämä on todellista terapiaa", naurahtaa Anneli Keronen, yksi Uimaharjuun kokoontuva savenveiston harrastaja
Lasituksen alla olevat tummat Topi- ja Taavi-koirat saavat Anneli Kerosen mukaan mustan värin lasituspolton jälkeen. Kuva: Anni Hassinen
Uimaharjussa on kokoontunut savesta innostuneita harrastajia jo useamman vuoden ajan. Enolaisen Helena Vartiaisen ohjaama Uimaharjussa järjestettävä kurssi ei jää alueen ainoaksi, kun Enon uusi koulurakennus valmistuu, minkä jälkeen Vartiainen alkaa vetämään savenveistokurssia Enossakin.
– Kurssin tavoitteena on viihtyä, ja täällä jokainen on taiteilija. Kaikki saavat löytää oman tyylinsä ja keksiä, mitä haluavat tehdä. Minun roolini on opastaa kurssilaisia heidän tavoitteidensa saavuttamisessa, Vartiainen totesi.
Joensuulainen Kerttu Ahlholm sai inspiraatiota lähteä savenveistokurssin ystävänpäivätutustumiskerralle äitinsä savenveistoharrastuksesta. Ahlholmilla oli kuitenkin hieman kokemusta savenveistosta, sillä Virossa vaihto-opiskellessaan hän kävi savenveistokurssilla.
– Se oli sellaista muotojen harjoittelua Virossa, mutta täällä pääsee myös polttamaan työt, Ahlholm kommentoi.
Ensimmäinen savipala kädessään hänellä oli suunnitelmissa aloittaa teekannun työstäminen.
Kurssilla osallistuja erilaisilla lähtötasoilla
Kolmatta vuotta samalla savenveistokurssilla käynyt Kirsti Kärkkönen Ahveniselta puuhasteli kukkaruukkujensa parissa. Hän tekee enimmäkseen käyttötavaroita, kuten lautasia ja kulhoja, mutta välillä myös koriste-esineitä.
– Tänään edessä on värien suunnittelu ruukkuihin, Kärkkönen pohti.
Kirsti Kärkkönen on ehtinyt harrastaa savitöitä siinä määrin, että ruukkuja ja kippoja löytyy autotalliinkin säilöttynä. Kuva: Anni Hassinen
Kurssi on ollut hänen mielestään opettavainen ja hän on itse saven käsittelyn lisäksi oppinut eri savilajeista, ja löytänyt itsestäänkin luottamusta siihen, että osaa tehdä. Onnistumisen tunne on hänelle ihana ja tärkeä osa savenveistoa.
– Tämän kurssin vahvuutena on se, että ryhmä on sopivan pieni, jotta jokainen saa tarpeeksi tarvitsemaansa neuvontaa ja jokainen saa vapaasti päättää, mitä haluaa tehdä. On mukavaa, kun ryhmäläisiltäkin saa ideoita ja vinkkejä tekemiseen, Kärkkönen totesi.
Lempiaiheet saavat näkyä
Enolainen Anneli Keronen aloitti kurssin myötä toisen vuotensa savitöiden parissa. Hänelle tärkeitä aiheita ovat eläimet ja luonto, mitkä näkyivät savitöissä. Hän on muun muassa painanut koriste-esineisiinsä kuvioita oikeiden puulajien oksista ja kasveista.
– Minua kiinnostaa savitöissä enemmän käsillä tekeminen kuin teoria. Tämä on todellista terapiaa, Keronen naurahti.
Hänellä oli edessään koriste-esineiden lasitus ja lasituspoltto, minkä jälkeen seuraavalla tapaamiskerralla olisi yllätys sen suhteen, mitä savitöille on tapahtunut polton aikana. Tarkoituksena olisi, että lasituspolton jälkeen lopputuloksena olisi haluttu väripinta, mutta kurssilaiset totesivat yhdessä, että lopputuloksia ei voida taata täydellä varmuudella.
– Ei juuri tällaisia tekemiäni koriste-esineitä kaupasta löydy, ja näitä on mukavaa viedä lahjaksi, Keronen ajatteli käsillä olevista töistään.
Hän lähti mukaan kurssille ilman aiempaa kokemusta savitöistä, mutta on oppinut hyödyntämään erilaisia keinoja muovata savea. Sydämet ja enkelit ovat Kerosen mieleen, ja hän haluaa tulevaisuudessa keskittyä työstämään sydänmuotoa haastavampia enkeleitä.
