Hyvä talviauto on lämmin, sen akku on kunnossa ja maavaraakin on riittämiin
Talviautoilu sujuu, kun sekä kuljettaja että menopeli ovat varautuneet pakkaseen, lumeen ja loskaan. Kuva: Marja Mölsä
Talviautoilu ei aiheuta turhia harmeja, jos autoilija on varautunut autoilun kannalta haastavimpaan vuodenaikaan.
– Nelivetoautot ovat ylivoimaisia talvikelillä. Kun neljä pyörää vetää, ei jää niin helposti jumiin kuin etu- tai takavetoisilla autoilla, sanoo Autoliike Rinta-Joupin automyyjä Iiro Kostamo.
Hän peräänkuuluttaa myös hyvän maavaran nimiin.
– Mitä isompi maavara, sen parempi. Sillä on hyvä ajaa myös kesällä.
Samaa mieltä on myös Hedin Automotiven automyyjä Masi Smura.
– Kun on kunnollinen maavara, eivät loska tai lumipenkat häiritse ajamista, hän perustelee.
Smuran mukaan korkea auto on muutenkin hyvä talviliikenteessä.
– Siinä on kuskin hyvä ajella, näkee hyvin ympärilleen ja autokin näkyy vallien välistä muille.
Auto lämpimäksi
Talviautoilussa on syytä kiinnittää huomiota myös auton lämmittämiseen ennen ajoon lähtöä. Apuvälineitä siihen on yllin kyllin: bensakäyttöiset webastot, lohkolämmittimet ja sisätilapuhaltimet sekä sähköautojen lämpöpumput.
– Auton moottori ei tykkää, jos se käynnistetään kovalla pakkasella lämmittämättä. Silloin nesteet eivät ole juoksevia, eivätkä ne voitele kunnolla. Myös polttoaineen kulutus ja päästöt ovat silloin suuremmat, Iiro Kostamo perustelee.
Hän pitää perinteistä bensa- tai dieselkäyttöistä autoa varmimpana menopelinä talviautoilussa. Masi Smura sen sijaan ottaisi myös sähköauton talviajoon.
– Sähköauto sopii talviautoksi vaikkapa työmatkaliikkumiseen, jos edestakaiset matkat ovat alle 150 kilometriä päivässä. Tämä vaatii vain sen, että auton saa ladattua ja esilämmitettyä kotona.
Hänen mukaansa nykyisten sähköautojen toimintamatkat ovat hyvä.
– Eikä sähköauto säikähdä pakkasesta, kun autoilija on hyvin varautunut ja mitoittaa toimintamatkan oikein.
Renkaat, akut
Talviautoilun turvallisuuteen vaikuttavat luonnollisesti myös renkaat, mutta kummat ovat paremmat, nastat vai kitkat?
– Hankala sanoa, mikä on paras ja oikea vaihtoehto. Mieltymykset, ajotapa ja reitti merkitsevät paljon. Jos on sulalla tiellä ajoa, kitkarengas on hyvä vaihtoehto, jäisillä ja lumisilla teillä nastarenkaat, sanoo Akku- ja Hinauspalvelu Pesoset oy:n yrittäjä Joni Pesonen.
Korkeasta maavarasta on etua talviautoilussa. Kuva: Marja Mölsä
Hän kuitenkin osaa nimetä enempiä miettimättä talviautoilun tärkeimmän kulmakiven: akut.
– Kovilla pakkasilla se tiedostetaan. Jos auto ei käynnisty, on vika yleensä akkuperäinen.
Varsinkin tammikuun alkupuolen kovilla ja pitkäkestoisilla pakkasilla autoilijat saivat sen tuntea omakohtaisesti: töihin pitää lähteä, mutta auto ei inahdakaan tai starttimoottori naukuu vain ”kev-vääm-mällä”.
– Akun varauskyky on niin heikko, ettei auto starttaa, Pesonen tietää syyn.
Näin ei käy, jos autoilija on varautunut pakkastalveen.
– Akun kunnon voi testata akkuliikkeessä tai autokorjaamolla. Tarvittaessa kannattaa vaihtaa uusi akku.
Usein tien päälle jäämisen syynä on juuri akun heikko kunto.
– Jos on ollut runsaasti pätkäajoa, ei akku ole kerinnyt latautumaan.
Näihinkin tilanteisiin on konstit tarjolla. Autoilija voi tietoisesti ajaa välillä pidemmän matkan tai asennuttaa ylläpitolaturin. Se toimii silloin, kun auton lohkolämmitin on päällä.
Kaiken kaikkiaan talviautoilu on miellyttävää ja turvallista, kun niin auto kuin kuljettajakin ovat varustautuneet haasteelliseen vuodenaikaan.
– Silloin kuljettaja tuntee oman autonsa rajat ja tietää miten auto käyttäytyy, Masi Smura kiteyttää.
