play

Suomysteeri Raatesuolla: Neliön muotoinen alue kartalla ihmetyttää

Raatesuon keskellä on neliön mallinen, rehevämaastoinen koivikko.

Raatesuon keskellä on neliön mallinen, rehevämaastoinen koivikko. Kuva: Petteri Vartiainen

Suvi Palosaari

Joensuun ja Kontiolahden rajalla on sijaitsee Raatesuo, jonka keskellä on lähes täydellisen neliön muotoinen kivennäismaa-alue. Rehevällä alueella kasvaa koivua, ja sen ympärillä olevalla maa-alueella kituliasta mäntysuota. Miksi keskellä suota on tällainen alue, joka erottuu ympäristöstään selkeästi?

Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontamalla on tähän vastaus.

– Alueelle on tuotu Kajaanintien rakentamisen yhteydessä poistettua maa-ainesta.

Ainesta on noin kahden metrin paksuudelta. Alueelle on kasvanut koivikko maaperän erilaisuuden vuoksi. Se on ravinteikkaampaa kuin ympäröivä maaperä, ja antaa hyvät kasvuolosuhteen puustolle.

– Alue on yksityisessä omistuksessa. Silloiset omistajat vuokrasivat noin 6,3 hehtaarin neliön muotoisen alueen, ja maa läjitettiin tarkasti sallitulle alueelle, Suontama valottaa.

– Maa-aineksen alla on turvesuota, joten alue on kuin kakku siinä suon päällä.

Maa-aineksen alla on turvesuota, joten alue on kuin kakku siinä suon päällä.
Antti Suontama
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hän laskeskelee, että maata on ajettu suolle noin 120 000 kuutiota. Alueelle menee vanha, pengerretty tie, joka on todennäköisesti tehty maa-aineksen kuljetusta varten.

Antti Suontama kertoo, että teiden rakentaminen oli 1960-luvulla kovin erilaista kuin nykyisin.

– Nykypäivänä ei tehdä erillisiä läjitysalueita, vaan ylijäämämaita käytetään meluvalleiksi tai maisemointiin.

Kuva: Grafiikka: Suvi Palosaari, Kartat: Maanmittauslaitos

Ylijäämämassoja syntyy, kun teitä tehdään. Niitä viedään eri paikkoihin ja pyritään massatasapainoon, jolloin syntyy mahdollisimman vähän ylimääräistä ainesta. Kun tietä varten leikataan kallioita ja mäkiä, niillä täytetään monttuja.

Nykypäivänä ei tehdä erillisiä läjitysalueita, vaan ylijäämämaita käytetään meluvalleiksi tai maisemointiin.
Antti Suontama
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta