Pääkirjoitus: Hyvinvoinnin kulmia – vai pulmia?
Kuva: Suvi Palosaari
Ihmisen hyvinvoinnin kulmakivet ovat kolme ällää: liikunta, lepo ja lääkitys... ei kun hetkinen, siis ravinto. Viimeksi mainitun merkitys terveyden ylläpidossa on kyllä laajasti tunnistettu Suomessa ja oikeaoppisia lautasmalleja opetetaan nykyisin päiväkodeissa ja kouluissa, vaan onko ravintovalintamme siltikään aina kovin terveellisiä?
Jos kuluttaja haluaa valita ravintonsa terveellisyyden mukaan, uppoaa ruoan tutkimiseen (ainakin aluksi) hurjasti aikaa. Monissa myytävissä ruuissa on paljon piilosokereita, -makeutusaineita tai -suolaa ja niiden määristä pääsee selvyyteen vain tutkimalla kaupan hyllyväleissä mikroskooppisen pieniä tuoteselosteita. Jos terveellisyys kiinnostaa, vinkkinä kerron, että Sydänmerkki-symboli pakkauksen kyljessä kertoo tuotteen suolan ja sokerin maltillisesta määrästä sekä hyvästä rasvan laadusta. Se on Suomessa ainoa virallinen symboli, joka kertoo tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta.
Yksi ongelma ruoan terveysvalintojen äärellä on hinta. Monissa tuotekategorioissa terveellisempi vaihtoehto on hieman kalliimpi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pienellä budjetilla ei voisi syödä terveellisesti. Todellisempi haaste taitaa olla ruoanlaiton vaiva ja prosessoitujen ruokien helppous. Itse valmistetun ruuan terveysominaisuuksia on helpompi säädellä – joten terveellistä saa, kunhan sitä itse valmistaa.
Entäpä se lääkitys? Kun se on kohdillaan, toivottavasti sairaushaitat pienenevät ja elämänlaatu sitä myöten paranee. Yllättävän moni meistä suomalaisista syö lääkkeitä sairauksiinsa: yli puolet suomalaisista saa vuosittain Kelan lääkekorvauksia tarvitsemiinsa lääkehoitoihin. Niinpä sairaushaittojen pienenemisen näkökulmasta katsottuna lääkkeet tuppaavat olemaan myös tälle kansalle yksi hyvinvoinnin kulmakivi.
