Moniin Kelan etuuksiin on tullut tänä vuonna muutoksia – katso lista

Vuosi 2023 tuo muutoksia muutoksia työttömyysturvaan ja Kela-korvauksiin. Esimerkiksi Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan vuoden alussa 4,2 prosenttia. Pienituloisten lapsiperheiden tukiin tulee väliaikaisia korotuksia, ja kevään ajaksi otetaan käyttöön väliaikainen sähkötuki.

Työttömille ja opiskelijoille on tulossa myös muutoksia tukiin. Tähän juttuun on koostettu lista muutoksista, Kelan kaikki muutokset löytyvät Kelan nettisivuilta.

Vuoden 2023 etuusmuutoksia

Perhe-etuuksiin korotuksia

• Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä suurenee vuonna 2023. Uusi määrä on 31,99 euroa päivässä.

• Lastenhoidon tukien euromäärät suurenevat 4,2 prosenttia. Esimerkiksi kotihoidon tuen hoitoraha alle 3-vuotiaasta lapsesta on ensi vuonna 377,68 euroa kuukaudessa.

• Yksityisen hoidon tuen hoitolisän täyttä määrää korotetaan 100 eurolla 1. maaliskuuta 2023 alkaen. Muutos on pysyvä. Tukeen tuli indeksikorotus 1. tammikuuta 2023 alkaen, jolloin hoitolisän enimmäismäärä nousi 161,69 euroon ja 1. maaliskuuta alkaen 265,85 euroon kuukaudessa.

• Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tuli 5 euron korotus vuoden 2023 ajaksi. 1. tammikuuta alkaen summa on 68,30 euroa kuukaudessa.

• Elatustukea ja elatusapua korotetaan elinkustannusindeksin mukaan 8,33 prosenttia. Täysimääräinen elatustuki on vuoden alusta alkaen jokaisesta lapsesta 186,97 euroa kuukaudessa.

Opintotukeen muutoksia ja korotuksia

• Vuoden 2023 alusta opintotuen vuositulorajoihin tulee 20 prosentin korotus vuodesta 2022. Esimerkiksi opintotukea yhdeksän kuukautta saava opiskelija voi tienata tuen ohella bruttona vuodessa 18 720 euroa.

• Opintorahaa korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella 4,2 prosenttia. Korotus astuu voimaan uuden lukuvuoden alussa 1. elokuuta alkaen. Jos opiskelija asuu itsenäisesti ja on täyttänyt 18 vuotta, opintoraha suurenee 279,38 euroon kuukaudessa.

• Opintorahan huoltajakorotukseen tulee 10 euron korotus vuoden ajaksi. Huoltajakorotukseen on oikeus alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalla, joka saa opintorahaa. Huoltajakorotukseen tulee myös indeksikorotus 1. elokuuta alkaen. Huoltajakorotuksen määrä nousee siis tammikuussa 117,17 euroon kuukaudessa ja 1. elokuuta alkaen 122,05 euroon kuukaudessa.

• Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen tulee 0,25 euron korotus. Korotuksen jälkeen tuki on 2,55 euroa aterialta. Perushintaisen opiskelija-aterian kokonaishinta ennen ateriatuen vähentämistä saa olla enintään 5,50 euroa.

• Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu suurenee yhdellä eurolla lukukaudessa 36,80 euroon lukukaudessa vuonna 2023.

Työttömyysturvassa muutoksia ja korotuksia

• Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suurenee 37,21 euroon päivässä vuonna 2023.

• Työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenevat vuonna 2023. Työttömyysetuuden korotusosa on 5,29 euroa päivässä.

• Lapsikorotukset ovat yhdestä lapsesta 7,01 euroa päivässä, kahdesta lapsesta yhteensä 10,29 euroa päivässä ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 13,26 euroa päivässä.

• Vuoden 2023 lapsikorotusten määriin on laskettu vuodenvaihteen 4,2 prosentin indeksikorotus ja lisäksi ylimääräinen 20 prosentin korotus, jolla pyritään tukemaan lapsiperheiden ostovoimaa. Ylimääräinen korotus on voimassa vuoden 2023 ajan.

• Kun ikääntyvä henkilö irtisanotaan, Kelalla on käytössä uusi muutosturvaraha. Muutosturvarahaa voivat hakea 55 vuotta täyttäneet, tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut työntekijät, joilla on vähintään viiden vuoden työhistoria irtisanovan työnantajan palveluksessa. Jos työntekijä ei kuulu työttömyyskassaan, hän voi hakea muutosturvarahaa Kelasta.

• Mahdollisuus päästä ns. eläkeputkeen, eli mahdollisuus saada työttömyyspäivärahaan lisäpäiviä, heikentyy. Lisäpäivien ikärajat nousevat. Lisäpäivien maksaminen päättyy kaikilta ikäluokilta vuonna 2030.

• Opiskelu työttömyysaikana helpottuu. Esimerkiksi lyhyehköt kurssit, pätevöitymiskoulutukset ja kansalaisopiston opinnot eivät vaikuta työttömyysetuuden saamiseen. Myöskään opinnot, jotka suoritetaan työllistymistä edistävän palvelun osana, eivät vaikuta oikeuteen saada työttömyysetuutta.

Toimeentulotukea koskeva laki uudistuu

• Toimeentulotukea koskevaan lakiin astui voimaan muutoksia vuoden 2023 alusta.

• Tukea korotetaan vuoden alussa kansaneläkeindeksin mukaisesti. Yksinasuvan perusosa nousee 22,14 eurolla 555,11 euroon kuukaudessa.

• Alle 18-vuotiaan perusosaa korotetaan 10 prosentilla vuoden 2023 ajaksi.Lapsen perusosan määrä toimeentulotuessa on ensi vuonna 327,51–421,88 e/kk. Perusosan määrään vaikuttavat lapsen ikä ja sisarusten määrä.

Lämmitysmenoihin korotus asumistuessa

• Yleisessä asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Hyväksyttävien asumismenojen yläraja nousee siis vuoden 2023 alussa.

• Erilliset lämmityskustannukset ja omakotitalon hoitomenot otetaan yleisessä asumistuessa huomioon normien mukaisesti. Normeja korotetaan 57 prosentilla vuoden 2022 tasoon verrattuna. Tämä tarkoittaa, että yhden henkilön ruokakunnassa erikseen maksettavien lämmityskulujen yläraja on 66 euroa kuussa. Jos ruokakuntaan kuuluu useampi henkilö, ylärajaa nostetaan 22 eurolla jokaista lisähenkilöä kohden.

• Kansaneläkeindeksin tarkistuksen takia myös asumistuen perusomavastuu pienenee vuonna 2023. Hakija voi siis saada täysimääräisen asumistuen suuremmilla tuloilla kuin vuonna 2022.

• Eläkkeensaajan asumistukea saavilla lämmityskustannuksia hyväksytään asumismenoksi aikaisempaa enemmän. Vuonna 2023 lämmityskustannuksia hyväksytään 2,07–2,35 e/kk neliömetriä kohden.

• Eläkkeensaajan asumistuessa asumismenoina huomioon otettavat vesikustannukset nousevat 32,40 euroon kuukaudessa henkilöä kohden. Omakotitalon kuukausittaisia kunnossapitokustannuksia hyväksytään 47,84 euroa.

• Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 7,8 prosenttia kaikissa kolmessa kuntaryhmässä.

Väliaikainen sähkötuki

• Sähkömenoihin on vuonna 2023 mahdollista saada apua. Ensisijainen tapa saada helpotusta menoihin on hakea sähkövähennystä Verohallinnosta.

• Sähkövähennykseen on oikeus, kun kotitalouden sähköenergiamenot ovat yli 2 000 euroa tammi–huhtikuun aikana ja veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen.

• Jos veroja ei kerry pienien tulojen vuoksi riittävästi, Kelasta voi hakea väliaikaista sähkötukea. Sähkötuen omavastuu on 400 euroa kuussa.

Korotuksia eläkkeisiin

• Vuonna 2023 täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 732,67 euroa kuukaudessa ja parisuhteessa elävälle 654,13 euroa kuukaudessa.

• Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 922,42 euroa kuukaudessa.

• Myös muihin eläkkeisiin tulee 4,2 prosentin indeksikorotus.

• Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen saaja voi ansaita aikaisempaa enemmän ilman, että työkyvyttömyyseläke täytyy jättää lepäämään.

Korotuksia vammaisetuuksiin

• Vammaistuet suurenevat indeksitarkistusten takia vuoden alusta alkaen 4,2 prosenttia.

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset muuttuvat

• 1. tammikuuta 2023 alkaen valtaosa yksityislääkärin määräämien tutkimusten ja hoidon kustannuksien korvauksista poistuu.

• Korvaus säilyy niissä yksityisen sairaanhoidon tutkimus- ja hoitotoimenpiteissä, jotka koskevat mielenterveyden tai suun hoitoa ja jotka on määrännyt psykiatrian erikoislääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri tai hammaslääkäri. Korvauksen saa myös psykologin tekemistä tutkimuksista.

• Yksityislääkärin vastaanottokäynneistä voi edelleen saada Kela-korvausta. Jatkossa kaikista yleis- ja erikoislääkärien vastaanottokäynneistä saa samansuuruisen korvauksen. Korvaus on 8 euroa. Korvaus on kuitenkin suurempi, jos hoidon on antanut psykiatrian erikoislääkäri tai erikoishammaslääkäri.

• Korvauksien poistuminen vaikuttaa myös asiakkaan oikeuteen saada korvausta matkasta, jonka hän tekee yksityiseen sairaanhoitoon. Kela korvaa asiakkaan matkoja yksityiseen sairaanhoitoon vain, jos siellä annettu hoito on Kela-korvattavaa.

Lääkekatto pysyy ennallaan

• Lääkekustannusten vuosiomavastuu pysyy saman suuruisena kuin vuonna 2022, eli se on jatkossakin 592,16 euroa.

• Valtio leikkaa apteekkien katteita reseptilääkkeissä rahoittaakseen tänä vuonna tiukentuvaa hoitajamitoitusta. Reseptilääkkeiden hinnat laskevat keskimäärin 5,7 prosenttia.

Sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan korotuksia ja muutoksia

• Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä suurenee. Myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha suurenee.

• Osasairauspäivärahan saamisen edellytykset muuttuvat ja enimmäisaika pitenee 120 arkipäivästä 150 arkipäivään.

• Osasairauspäivärahan edellytyksenä oleva kokoaikatyön määritelmä muuttuu siten, että kokoaikatyöllä tarkoitetaan pääsääntöisesti työtä, jossa säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa.

• Kuntoutusrahaa voi 1. tammikuuta alkaen hakea aiempaa joustavammin. Asiakas voi saada kuntoutusrahaa koko kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahan hakuaika pitenee 4 kuukaudesta 6 kuukauteen.

Matkakorvauksissa uusia käytäntöjä

• Matkojen vuosiomavastuukortista luovutaan.Korttia ei enää tarvita taksimatkalla, koska taksien tilausvälityskeskukset saavat Kelasta automaattisesti tiedon, jos asiakkaalta ei tarvitse periä omavastuuta.

• Omavastuu yhteen suuntaan tehdyltä matkalta on 25 euroa.

• Kela korvaa asiakkaiden matkoja yleensä lähimpään terveydenhuollon hoitopaikkaan. Jos asiakas kuitenkin hakeutuu hoitoon hyvinvointialueen antamalla maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, Kela korvaa matkan sinne, mistä asiakas hankkii hoidon. Jos asiakas valitsee hoitopaikkansa terveydenhoitolain valinnanvapauden perusteella, matkoja korvataan rajoitetusti.

Osa tukien koronamuutoksista jatkuu vuonna 2023

• Kela jatkaa koronarokotteen ottamisesta aiheutuvien matkakustannusten korvaamista 30.6.2023 asti. Koronatestiin tehdystä matkasta saa korvauksen. Matkat korvataan samalla tavalla kuin muut terveydenhuollon palveluihin tehdyt matkat.

• Kela-korvaus yksityisessä terveydenhuollossa tehtävästä PCR-testistä on 100 euroa ja antigeenitestistä 36 euroa. Korvausta voi saada kesäkuun loppuun. Muita koronatartunnan toteamiseksi tehtäviä tutkimuksia Kela ei korvaa enää vuoden alusta alkaen.

• Tartuntapäivärahan myöntämistä koskevat väliaikaiset muutokset päättyivät vuoden 2022 lopissa. Tartuntatautipäivärahan saaminen edellyttää 1. tammikuuta 2023 alkaen tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemää päätöstä, eikä tartuntatautipäivärahaa voi enää saada muun lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan kirjoittaman todistuksen perusteella.