Autoilu: lääkäri ei voi myöntää ikäihmiselle ajokorttia puutteellisin perustein
Enolainen 75-vuotias Pertti Auvinen on käynyt lääkärintarkastuksessa uusiakseen ajokorttinsa. Lääkärin tenttaus kesti tunnin, ja testissä kyseltiin esimerkiksi Suomen presidenttejä ja numeroita piti luetella taaksepäin. Tarkastus viiden vuoden välein on Auvisen mukaan sopiva tahti. Autolla hän ajelee edelleen päivittäin, ja ajorutiineja pitää yllä myös autolla kaupungissa käynti kerran–pari viikossa. – Toiset eivät missään nimessä suostu kaupunkiin lähtemään, hän tuumaa. Kuva: Kati Honkanen
Lain mukaan ajokortti on voimassa 70-vuotiaaksi. Sen jälkeen henkilöauton ajo-oikeutta voidaan jatkaa lääkärintodistuksen perusteella viideksi vuodeksi kerrallaan ja kuorma-autokortin ajo-oikeutta kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Jos ajokortti on myönnetty vuoden 2013 tammikuun 19. päivän jälkeen, niin henkilöautojen, moottoripyörien, mopojen, mopoautojen ja traktorien ajokortit ovat voimassa 15 vuotta kerrallaan. 65 vuoden jälkeen ajokortti on voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan.
Ajokorttilain voimaantulo 19.1.2013 muutti myös ennen lakimuutosta myönnettyjen ajokorttien voimassaoloaikaa, joten ajokortit ovat voimassa enintään 18.1.2033 asti, vaikka niihin olisi merkitty myöhäisempi voimassaolopäivämäärä.
Sairaudetkin vaikuttavat
Ajotaito ei huonone pelkästään iän myötä, vaan ajokyvyn heikkenemiseen voivat vaikuttaa myös monet sairaudet. 70 vuotta täyttäneille tehdään laajennettu lääkärin arvio ajokyvystä lausuntoa varten.
– Laajennetussa ajoterveystarkastuksessa ajokyky arvioidaan selvittämällä potilaalta, miten ajaminen on sujunut, kertoo ylilääkäri Asta Puumalainen-Nykänen.
Selvityksessä otetaan huomioon, pystyykö henkilö ajamaan turvallisesti yksin ja onko poliisi joutunut pysäyttämään ajo-ongelmien vuoksi. Lisäksi huomioidaan, ovatko läheiset olleet huolissaan ajokyvystä, onko ajaessa ollut vaikeuksia pysyä hereillä tai onko viimeisen kolmen vuoden aikana ollut osallisena liikenneonnettomuudessa.
– Lisäksi kartoitetaan terveydentilaa jo todettujen ajoterveyteen vaikuttavien sairauksien osalta.
Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi diabetes tai sepelvaltimotauti.
Muistisairaus voi olla este
Ajokorttitarkastuksessa suoriutumiskykyä selvitetään keskustelun perusteella sekä erillisillä kognitiivista suoriutumista mittaavilla testeillä.
– Tällaisia testejä ovat esimerkiksi kellotaulun piirtäminen, lyhyt muistitesti ja TMT-A testi, jolla testataan huomikykyä ja psykomotorista nopeutta. Itse saatan näyttää myös yleisempiä liikennemerkkejä ja kysyä potilaalta niiden tarkoitusta, ylilääkäri kertoo.
Lääkäreitä ohjaavat Traficomin ajoterveyden arviointiohjeet. Niissä on määritelty ajoterveysvaatimukset hyvinkin tarkasti ja yksityiskohtaisesti eri sairauksissa.
Enolaisella Päivi Kopposella, 61, ajokortin uusiminen on edessä vasta tulevaisuudessa. Uusimiseen liittyvän terveystarkastusiän hän näkee olevan sopiva. Pitäisikö kortin uusinta olla tiheämmin vai harvemmin? – Se riippuu ihan siitä, missä kunnossa ihminen on, Kopponen vastaa. Kuva: Kati Honkanen
– Esimerkiksi Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien suhteen ryhmän 2 kuljettajalla ajoterveysvaatimukset eivät täyty, jos henkilöllä on diagnosoitu muistisairaus. Ryhmän 1 kuljettajien osalta lievää muistisairautta sairastavalla ajoterveysvaatimukset voivat täyttyä, heidän ajoterveyttään seurataan kuitenkin tiiviimmin, Puumalainen-Nykänen toteaa.
Tarkemmat tutkimukset
Laajassa ajoterveystarkastuksessa tehtävät kognitiiviset tutkimukset ovat enemmän seulontamenetelmä.
– Jos tulee poikkeavia tuloksia, niin potilaat ohjataan tarkempiin muistitutkimuksiin, Asta Puumalainen-Nykänen sanoo.
Lääkäri voi myös oman päätöksenteon tueksi ohjata potilaan terveysperusteiseen ajokyvyn arvioon, mikä on potilaalle omakustanteinen ja perustuu potilaan vapaaehtoisuuteen.
– Terveysperusteisella ajokyvyn arviolla ei kuitenkaan voi ”saada ajo-oikeutta” sellaisissa tilanteissa, missä Traficomin ohjeilla ajoterveysvaatimukset eivät täyty, ylilääkäri muistuttaa.
Lääkäreillä on velvollisuus ottaa potilaan ajokykyyn kantaa myös muiden vastaanottojen yhteydessä. Päivystykselliset tilanteetkin voivat johtaa potilaan ajokieltoon, jos syynä on vaikkapa epileptisen kohtauksen saaminen tai sairastettu aivoinfarkti.
Suomessa kolme vuotta asunut venäläislähtöinen Aleksandr Redkiv, 31, pitää Suomessa autoilua turvallisena. Liikenteessä ei ole ollut ongelmia, ja hän toteaakin, että Venäjällä liikenne on paljon stressaavampaa. Ikäihmisten viiden vuoden ajokorttitarkastussyklin hän uskoo olevan ihan sopiva. Kuva: Kati Honkanen
Monelle ikäihmiselle on usein kova paikka, kun lääkäri ei uusi ajokorttia. Lääkäreillä on kuitenkin vastuu, eivätkä he jätä korttia uusimatta ilkeyttään tai tahallisesti. Lääkärin on myös ilmoitettava ajoneuvoviranomaisille, kun potilas menettää ajokykynsä pysyvästi. Moni ikäihminen myös haluaisi, että kortin voisi saada ajaakseen lyhyitä kauppa- ja asiointimatkoja maaseutukunnissa.
– Suomen laki ei määrittele sellaista ajo-oikeutta, mikä olisi voimassa vain tietyllä alueella, eikä lääkärikään siihen siis pysty vaikuttamaan, erikoislääkäri Asta Puumalainen-Nykänen huomauttaa.