play

Pielisjokiseutu 60 vuotta: 1980-luvulla Pielisjokiseutu kaksipäiväistettiin ja lehden toimitus Enossa siirtyi uusiin tiloihin vastavalmistuneeseen liikekeskukseen

Kontiolahden ala-asteen salissa järjestettiin ensimmäistä kertaa rullaluistindisco vuonna 1985.

Kontiolahden ala-asteen salissa järjestettiin ensimmäistä kertaa rullaluistindisco vuonna 1985. Kuva: Pielisjokiseudun arkisto

Koonnut: Taru Tykkyläinen

Vuosien virrasta

Rullaluistindisco – se paras disco

Kontiolahden ala-asteen salissa järjestettiin ensimmäistä kertaa rullaluistindisco eli roller disco. Paikallislehden uutisen mukaan lippujonossa oli tyttöjä ja poikia pitäjän joka kulmalta. Iltaa vietettiin raittiusteemalla, joten lipun ostaneille annettiin rintanappeja teksteillä ”Pidän selvistä tytöistä” ja ”Pidän selvistä pojista”. (8.2.1984)

Eno teettää yliopistotason elinkeinotutkimuksen

Enon kunta päätti teettää vuoden 1984 aikana Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksella elinkeinopoliittisen tutkimuksen. Poikkeuksellisen suuresti puunjalostusteollisuudesta riippuvainen kunta oli ajautunut hälyttävän syvään työttömyyskierteeseen. Työttömyysaste oli ollut jatkuvasti 17 prosentin kieppeillä. Tutkimuksessa käytiin läpi muun muassa kunnan elinkeinojen kehittämisen lähtökohdat ja puunjalostusteollisuuden tuotantoedellytykset sekä tehtiin yrityskohtaista tarkastelua. (22.2.1984)

Sellutehdasta ei lopeteta, ellei jotain tule tilalle

Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom ja Enson toimitusjohtaja Pentti Salmi tyrmäsivät täysin Uimaharjun selluloosatehtaan lakkauttamisesta liikkuneet huhut. He korostivat, että mitään päätöksiä lopettamisesta ei oltu tehty. Uimaharjussa pidetyssä paneelissa todettiin tiedetty tosiasia, että Uimaharjun sellutehdas oli kansainvälisesti ottaen liian pieni. Toimitusjohtaja Salmi totesi, että tehdasta ei voisi sellaisenaan laajentaa vaan tilalle pitäisi rakentaa kokonaan uusi, suurempi tehdas, johon Enson voimavarat eivät sillä hetkellä riittäneet. Päätöksiä oli tehtävä, mutta Uimaharjun tehtaan luvattiin jatkavan ainakin 1980-luvun loppuun. (14.3.1984)

Postialueiden yhdistäminen Enolle vakava isku

Postilaitos suunnitteli Enon postialueen yhdistämistä Ilomantsin postialueeseen. Postikonttorin päällikkö Vieno Tirronen totesi, että yhdistäminen olisi Enon kunnalle erittäin vakava isku. Käytännössä suunnitelma tarkoitti sitä, että hallintotehtävät siirtyisivät Ilomantsiin ja Eno jäisi pelkäksi alitoimipaikaksi. Tirrosen mukaan Enon kannalta mielekkäämpi ratkaisu olisi ollut yhdistää Kontiolahden ja Enon postialueet. Postialueita oltiin yhdistämässä ympäri Suomen, sillä niiden määrä haluttiin puolittaa. (28.3.1984)

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ennätysmäärä osallistujia Pielisjokiseudun matkalla

Viisikymmentä enolaista ja kontiolahtelaista osallistui Pielisjokiseudun lukijamatkalle, joka suuntautui Mustanmeren rannalla sijaitsevaan Sotshiin. Matkalla vierailtiin muun muassa Kaukasus-vuorella, teeviljelmillä ja paikallisessa lehdessä, jonka raportoitiin olleen neuvostoliittolaisella mittapuulla pienehkö, viisi kertaa viikossa ilmestyvä paikallislehti 70 000 kappaleen levikillään. Osan matkalaisista kerrottiin käyneen myös myrskyisällä Mustallamerellä, toiset katselivat maisemia helikopterista käsin. (28.3.1984)

Harjannostajaiset Uimaharjun sahalla

Uimaharjun uuden höyläämön harjannostajaisissa oltiin tyytyväisiä siihen, että taajamaan oli palaneen höyläämön tilalle kohoamassa uusi, entistä ehompi yksikkö. Enso-Gutzeitin hallituksen jäsen, johtaja Pentti Larvio totesi tilaisuudessa, että uuden rakentaminen vastaavassa tilanteessa ei ollut lainkaan itsestäänselvyys. Uuden höyläämön tuotannon määrä oli hieman alhaisempi kuin aiemmin, mutta jalostusaste kohosi entiseen verrattuna, koska uudessa höyläämössä tehtiin pääasiassa erikoistuotteita. (4.4.1984)

Lehmon monitoimitalo historiallisesti harjassa

Kontiolahden kunnan vuoden suurin investointi Lehmon monitoimitalo nousi harjaan. Kolmeen taloon oli valmistumassa kunnallisia palvelutiloja yli 1 700 neliömetriä, muun muassa terveyskeskus-, nuoriso- ja paloasematiloiksi. Valtion rahoitusta 5,4 miljoonan euron hankkeeseen saatiin vain hieman yli 10 prosenttia, mitä kunnanjohtaja Aimo Ahti kritisoi voimakkaasti.

- Tilanne tuntuu uskomattomalta, mutta se on tosi. Valtion sektorisoitunut ja byrokratisoitunut hallintojärjestelmä on täysin kykenemätön edesauttamaan kuntien kansantaloudellisesti järkeviä sektoreiden välisiä hankkeita, Ahti totesi. (11.4.1984)

Pielisjokiseudulle uudet toimitilat

Enon liikekeskuksen harjannostajaisia vietettiin. Liikekeskukseen oli sijoittumassa kaikkiaan 14 yritystä, mukaan lukien paikallislehti Pielisjokiseudun toimitus. Lehtiyhtiö oli ostanut 83 neliömetrin tilat uudesta liikekeskuksesta, johon Enon toimitus- ja konttorihenkilöstö tulisi siirtymään vuokratiloistaan. Tilojen suunnittelussa kerrottiin otetun huomioon myös lehden mahdollinen, tuleva laajeneminen. (18.4.1984)

Pielisjokiseutu kaksipäiväiseksi

Pielisjokiseudun hallitus päätti, että loppuvuodesta 1984 lehti alkaisi ilmestyä kaksi kertaa viikossa. Hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Hannu Romun mukaan toivomuksia ilmestymiskertojen lisäämisestä oli tullut sekä lukijoilta että ilmoittajilta. Kaksipäiväisyyden mahdollistivat osaltaan myös uudet toimitilat liikekeskuksessa, sillä lehdelle tuli muutoksen myötä myös lisää henkilökuntaa. Kahdesti viikossa ilmestyneen paikallislehden vuosikerran hinnaksi määritettiin 89 markkaa. (30.5.1984)

Kyläravintola Enonveneen avajaistilaisuus Enon uudessa liikekeskuksessa sai väkeä sankoin joukoin liikkeelle.

Kyläravintola Enonveneen avajaistilaisuus Enon uudessa liikekeskuksessa sai väkeä sankoin joukoin liikkeelle. Kuva: Pielisjokiseudun arkisto

Uudessa Enonveneessä on tyyliä ja tunnelmaa

Enonvene avasi heinäkuun alussa 1984 ovensa Enon uudessa liikekeskuksessa.

– Sisustus on yleisilmeeltään romanttinen kauniisti kaareutuvia punasävyisiä verhoja ja samaa kaarevaa linjaa noudattelevia sinisiä tuoleja myöten. On runsaasti peilipintaa, Nunnanlahden vuolukiveä ja erikoislaatuinen punainen katto, Pielisjokiseudussa raportoitiin avajaisten jälkeen.

Uusien tilojen myötä Enonvene sai lisää tilaa asiakaspaikoille sekä kesäterassin. Erillinen kabinetti ristittiin Majavakabinetiksi. Myös ravintolan nimi aiottiin uudistaa tilamuutoksen yhteydessä, mutta useiden satojen nimikilpailussa annettujen ehdotusten joukosta ei löytynyt nimeä, joka olisi päihittänyt entisen nimen. Niinpä ravintola nimettiin Kyläravintola Enonveneeksi. (11.7.1984)

Kontiolahti palkitsi Biesin tontilla

Onttolalainen Rauno Bies saavutti Los Angelesin olympialaisissa pronssia brasilialaisampujan kanssa käydyn uusintakisan jälkeen.

– Pronssi on kisoissa kaikkein vaikeimmin uusittava mitali. Jos joutuu uusimaan pronssimitalista, tietää, että hävitessä ei jää käteen mitään, tuolloin 22-vuotias rajavää-peli Bies kuvaili kunnan järjestämässä onnittelutilaisuudessa.

Kontiolahden kunta lahjoitti Rauno ja Eija Biesille koulua ja terveystaloa vastapäätä sijainneen tontin Onttolasta. (15.8.1984)

Löytyykö Enosta kultaa?

Pielisjokiseutu uutisoi, että Enon kirkonkylän läheltä oli löydetty turmalinekvartsiksi kutsuttuja kiviä, joissa saattoi olla kultaa. Samantapaisista kivistä kerrottiin louhittavan kultaa Kanadassa.

– Tutkimukset ovat vielä aivan alkuvaiheessa, joten mihinkään ”kultakuumeeseen” ei liene vielä aihetta, malmiosaston johtaja Jouko Talvitie Espoon geologiselta tutkimuslaitoksesta kommentoi lehdelle.

Enosta löydetyt kivet olivat Talvitien mukaan peräisin noin kolmen miljardin vuoden takaa. (26.9.1984)

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta