play

Kolumni: Ihanan kallista piirakkaa

Toimitus

Elämme kovia aikoja, kriisejä riittää kriisien keskellä. Työkaveri huokaili yksi päivä, että näkyisipä edes valoa tunnelin päässä. Mutta ei - jos siellä jotain näkyy, niin ei ainakaan valoa. Ei näillä sähkön hinnoilla.

Viime viikolla luin artikkelin, jossa eräs italiaano jakeli suomalaisille sähkönsäästövinkkejä. Hän kehotti meitä viettämään osan talvesta maissa, joissa lämmitykseen ei kulu niin paljon energiaa. Meikätyttöä ei etelän aurinko ole koskaan houkuttanut eikä ouzo koukuttanut, joten itse ehdottaisin ratkaisuksi kommuunia. Mitä sitä pattereita useammassa mökissä paahtamaan, jos yhdessä ja samassa töllissä pyörii samoilla lämpimillä puolet pitäjästä.

Itsehän olen kommuunielämän edelläkävijä, sillä perheemme asuu kolmatta viikkoa äidin nurkissa vesivahingon takia. Lämmöt nousevat välillä turhankin tehokkaasti (jos ymmärrätte mitä tarkoitan), mutta niin se vain samalla energialla kiehuu isompikin pata puuroa. Jos tarkkoja ollaan, niin ei sitä puuroa välttämättä kattilassa tarvitse kiehauttaa. Kun nielee ensin vesilasin ja perään desin kaurahiutaleita, niin kyllä se puuro mahassakin turpoaa.

Leivinuunin lämpöä olen alkanut hyödyntää ruuanteossa entistä enemmän. Lasagne tosin paloi pinnalta niin kovaksi, että meinasi hammas katketa. Onneksi vain meinasi. Itku olisi päässyt, jos sähkönsäästökiimasta aiheutuneelle hammasvauriolle sähköporaa näytettäisiin! Mustikkapiirakkakin paloi pinnalta, mutta jäi pohjasta raa'aksi. Työnsin tortun sähköuuniin, jossa se lillui toista tuntia kypsymättä. Söin kuitenkin, maistui pahalta mutta ihanan kalliilta!

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vessa meillä vedetään vasta kuudennen tarpeen jälkeen - mitä sitä jokaista virtsaa tai varpusparvea vetämään. Kyllä siinä käryssä mielellään hetken kärvistelee, kun laskee jäteveden puhdistamisesta säästynyttä energiaa.

Internet se vasta sähkösyöppö onkin. Meillä ei enää vuosilukuja, reittiohjeita tai tiikerinkakkureseptejä googletella. Kun lukee Kodin tietojättiä ja käärii paperista tiekartastoa auki, palaa sähkön sijasta hermo! Se on ilmaista se.

Jouluvaloja meillä ei tänä vuonna ripustella - täysin turhaa kerskakulutusta! Sen sijaan otan illalla tuikun murheeseen. Selvää säästöä sekin, kun lämmittää itseään sisäisesti. Seuraavaksi ajattelin ehdottaa perheelle televisiosta luopumista. Ikkunan takana riittää avaraa luontoa ja naapurin pihassa pyörii tosi-tv nonstoppina, kun Enska yrittää kuunvalossa vaihtaa Relluunsa renkaita.

Kirjoittaja on lehmolainen perheenäiti ja opettaja, joka säästää sähköä mutta ei hermoja.

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta