Seurakunta tänään: Palmusunnuntai on toivotun kevään merkki
Kuva: Arkistokuva, Marko Puumalainen
Palmusunnuntai on perinteinen juhlapäivä, joka valaisee kevään odotuksen tunnelmaa. Tämä kristillinen juhlapäivä muistuttaa meitä Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin, jolloin ihmiset levittivät palmunlehtiä ja vaatteita hänen tielleen.
Jeesus ratsasti vaatimattomasti nuorella aasilla kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri siitä tuli myös voiton ja toivon merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat ja meillä täällä Suomessa myös pajunoksat.
Palmusunnuntai liittyy tiiviisti perinteenä myös virpomiseen, joka on iloinen tapa juhlistaa lähestyvää pääsiäistä. Lapset valmistautuvat etukäteen koristelemalla innokkaasti virpomavitsoja ja kiertävät naapureiden sekä sukulaisten ovien takana virpoen ja toivotellen terveyttä, onnea ja siunausta virvottavalle.
On hienoa nähdä, miten innostuneita lapset ovat tästä perinteen ylläpitämisestä. Virpomisessahan on kyse siunauksesta, vaikka tuo pieni palkka virpojalle siihen yleensä kuuluukin. Jos sinun oven taaksesi tänä palmusunnuntaina tulee pieniä virpojia, ota siis siunauksen sade vastaan ilomielin.
Palmusunnuntain ja virpomisen yhdistelmä luo meille vuosi toisensa jälkeen ainutlaatuisen kokemuksen, joka yhdistää uskonnollisen perinteen, kevään odotuksen ja iloisen yhteisöllisyyden. Tämä perinne kantaa mukanaan iloa ja toivoa, muistuttaen meitä siitä, että kevään tuomat uudet mahdollisuudet voivat olla kuin virpomisen tuomat makeiset – yllättäviä ja ilahduttavia.
Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks, Jeesuksen Kristuksen, Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi. Jumala sinua siunatkoon!
