Kontiolahden lukio 50 vuotta: uusi historiikki paljastaa, että lukion erikoisuutena on ollut jo vuosia elämyksellinen opetus
Lukio on toiminut Kontiolahdella kolmessa eri paikassa, joista viimeisimmissä jo yli 40 vuotta. Kuva: Susanna Lehikoinen-Eriksson
Kontiolahti sai oman lukion vuonna 1974, samanaikaisesti kun Kontiolahdella siirryttiin kansakoulupohjaisesta mallista peruskoulujärjestelmään.
Peruskouluun siirtymistä alettiin valmistella kunnassa jo vuonna 1970. Asiaa varten muodostettiin koulusuunnittelutoimikunta, joka tutkaili peruskouluvalmistelujen ohella myös oman lukion perustamismahdollisuuksia. Se esittikin, että kunta anoisi opetusministeriöltä oman lukion perustamista. Aluksi Kouluhallitukselta tuli anomukselle hylkäävä päätös, minkä jälkeen kunnasta lähti karvalakkilähetystö (kunnanjohtaja Alvi Puruskainen ja koulutoimenjohtaja Reino Hiltunen) puhumaan lukiosta opetusministeri Ulf Sundqvistille. Asiaa käsiteltiin uudelleen, ja lopulta lukion perustamiselle saatiin myönteinen päätös.
Kolmessa eri paikassa
Aluksi lukio toimi Kontiolahden kirkonkylän entisen kansakoulun tiloissa Keskuskadun varrella. Lukukausimaksu oli 50 markkaa. Kouluruoka ja koulukuljetukset olivat lukiolaisille ilmaisia. Sen sijaan oppikirjojen hankinta jäi lukio- laisen kustannettavaksi.
Jo toisena vuonna lukion seinät kävivät ahtaiksi, kun lukioon ilmoittautui 42 uutta opiskelijaa. Opetusta jouduttiin järjestämään saman rakennuksen entisessä hammaslääkärin toimitilassa ja lähellä sijaitsevan palotalon kokoushuoneessa. Syksyllä 1977 valmistui Kontiolahdelle uusi koulukeskus, johon lukiokin sai kaksi luokkahuonetta.
Vuonna 1983 oli edessä jälleen muutto, sillä silloin lukio sai oman rakennuksen, joka on samassa käytössä tänäkin päivänä. Oppilasmäärät ovat vaihdelleet tiloissa 150–200 oppilaan välillä.
Elämyksiä projekteilla
Kontiolahden lukiossa rehtoreina ovat toimineet Matti Lukkarinen, Ritva Ahvenainen, Pasi Leinamo, ja Ilpo Saarelainen. Rehtorin tehtäviä ovat hoitaneet välillä myös Kari Väkeväinen ja Jari Ikonen.
Kontiolahden lukio ja yläkoulu ovat olleet aiemmin erilliset rakennukset, ja yäkerran opetus- ja käytävätilojen paikalla oli ennen vain ylikulkukäytävä talosta toiseen. Kuva: Susanna Lehikoinen-Eriksson
Ritva Ahvenainen kehitti lukion opetusta ja toimintaa monin tavoin, jo ennen rehtorikauttaankin lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtorina. Yhteisölliset pellava-, ruis- ja Kirkonkylä-projektit olivat Ahvenaisen ideoimia, ja niillä opetukseen saatiin mukaan kokemuksellisuutta.
Kirkonkylä-projektissa taltioitiin kontiolahtelaista historiatietoa ja perinteitä ikäihmisiä haastatellen. Näitä tallenteita on pystytty hyödyntämään myöhemmin merkittävästi alueen historiakirjoituksissa.
Ruis- ja pellavaprojekteissa opiskelijat saivat kokea henkilökohtaisesti, miten pellolla kasvava vilja muuntuu jauhoiksi ja kaitaliinoiksi useiden työvaiheiden avulla.
Kontiolahden lukion rehtori Ilpo Saarelainen on toimittanut lukion historiikkiteoksen. Kuva: Arkistokuva.
Kontiolahden lukiossa on ollut projekteja vuosikymmenten aikana runsaasti. 1980-luvun lopulla lukion Tansania-projektissa kerättiin kontillinen tavaroita Tansaniaan lukion kummikouluun. 1990-luvun alkupuolella opiskelijat tutustuivat ympäristöön monin menetelmin: erikoisin kokeilu oli eloonjäämis- eli ”survival”-ryhmä, joka vietti kaksi kevättalven yötä Herajärven itärannalla maastossa ilman opettajia. Ympäristö tuli tutuksi myös Metsäekosysteemit-projektissa, jossa perustettiin pieniä metsikkökoealoja eri-ikäisiin metsiin ja seurattiin ekosysteemissä tapahtuvia muutoksia.
Valmiina matkaan
Kontiolahden lukiossa on toteutettu runsaasti erilaisia leirikouluja. Ulkomaan leirikoulut alkoivat vuonna 1987 Antiikin leirikoulusta Kreikassa. Lukion opiskelijoita on käynyt useissa Euroopan eri maissa, ja matkailu jatkuu edelleen. Saksan kielen opiskelijat ovat tehneet opintomatkan vuosittain Saksan Berliiniin. Matkalla he ovat tutustuneet alueen historiaan ja tapa- ja ruokakulttuuriin. Tänä keväänä lukiolaisia käy Puolan Krakovassa, ja vaihto-ohjelmat ovat vieneet opiskelijoita viime talvenakin Latviaan, Saksaan, Slovakiaan ja Unkariin.
Lukion vuodet kansissa
50-vuotiaasta Kontiolahden lukiosta ilmestyy historiikki ensi lauantaina 18. toukokuuta.
152-sivua lukion historiasta, mukana entisten opettajien ja opiskelijoiden muistelmia ja muutama artikkeli lukiosta nykyisin.
Historiikin on toimittanut lukion rehtori Ilpo Saarelainen ja taittanut Päivi Kekäläinen.
Yksi tärkeä matkakohde Kontiolahden lukiossa on ollut kotimaan Lappi. Leirikoulut pohjoiseen aloitettiin vuonna 2007, ja niiden sisältöön on kuulunut tutustuminen alueen historiaan, maantieteeseen, eläimistöön ja kulttuuriin. Leirikoulu on sisältänyt myös kolmen päivän vaelluksen Saariselän tuntureilla, tutustumista Raatteentien museoon ja Siidan saamelaismuseoon.
Menetelmät muutoksessa
Nykyisin lukiossa opiskellaan paljon digitaalisesti. Kaikki kokeet ensimmäisestä koeviikosta alkaen ylioppilastutkintoon saakka ovat sähköisiä. Keväästä 2019 alkaen yo-kokeet on järjestetty vain sähköisinä. Ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen on digitalisoinut myös opetussisältöjä. Oppimateriaali on saatavilla kustantajilta digitaalisena, ja kaikkia materiaaleja ei ole edes saatavilla enää paperisena.
Kontiolahden lukiossa on kuitenkin pitäydytty huomattavassa määrin perinteisissä oppikirjoissa ja käsin tehtävissä muistiinpanoissa, sillä on huomattu, että monilla opiskelijoilla oppiminen on ollut perinteisin menetelmin parempaa kuin pelkällä sähköisellä materiaalilla opiskelu.
Kontiolahden lukio täyttää 50 vuotta. Kuva: Susanna Lehikoinen-Eriksson
Digitaalinen muutos on vaikuttanut niin opettajien työhön kuin oppimiskulttuuriin. Työtä tehdään digitaalisissa sovelluksissa, ja sama suunta on myös kommunikoinnissa: keskustelut käydään paljolti sähköpostin, Wilma-sovelluksen tai TikTokin välityksellä.
Teksti perustuu Kontiolahden lukion historiikkiin, joka julkaistaan ensi lauantaina.
