play

Syyhyn tunnistaa massiivisesta kutinasta

Syyhypunkki

Syyhypunkki Kuva: Kuvitus Suvi Palosaari

Susanna Lehikoinen-Eriksson

Syyhytartuntojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Avohilmo-järjestelmään kirjattiin vielä vuonna 2019 vaille 4 000 syyhytartuntaa, viime vuonna jo lähes 37 500. Tänä vuonna tartuntoja on kirjattu noin 6 850.

Syyhytartunnat ovat moninkertaistuneet viidessä vuodessa myös Kontiolahdella ja Joensuussa.

Pohjois-Karjalassa vuonna 2019 syyhytartuntoja todettiin 184 ja viime vuonna 845. Kontiolahdella vuonna 2019 syyhytapauksia oli 14, viime vuonna 78. Koko Joensuussa todettiin viime vuoden aikana 471 syyhytartuntaa, kun vuonna 2019 niitä oli 89.

Koko Pohjois-Karjalan alueelta Avohilmoon on alkuvuoden aikana kirjattu 221 syyhytartuntaa. Niistä 13 on merkitty Kontiolahdelle ja 115 Joensuuhun.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mikä syyhyn aiheuttaa?

Syyhyn aiheuttaa alle puolen millimetrin kokoinen, ihoon kaivautunut hämähäkkieläimiin kuuluva syyhypunkki. Punkkinaaras elää ihossa 1–2 kuukautta, jonka aikana se munii ihon sarveiskerrokseen kaivamaansa käytävään.

Kuinka nopeasti oireet tulevat?

Syyhypunkki aiheuttaa erityisesti ilta- ja yöaikaan voimakkaasti kutisevaa ihottumaa, näppylöitä ja vesirakkuloita. Syyhykutina alkaa yleensä 3–6 viikon kuluttua tartunnasta, kun elimistö on ehtinyt herkistyä punkkia ja sen eritteitä kohtaan. Uusintatartunnoissa oireet alkavat 1–3 päivässä.

Miten syyhy tarttuu?

Syyhy ei tavallisesti tartu esimerkiksi kättelemisen kautta, vaan tartunnan saamiseen vaaditaan toistuva tai intensiivinen kontakti, kuten samassa taloudessa asuminen tai yhdyntä. Syyhyn voi saada sitä sairastavan henkilön lakanoista tai vaatteista, sillä punkkinaaras elää 1–1,5 vuorokautta ihon ulkopuolella. Tämä tartuntatapa on harvinaisempi kuin syyhyn saaminen läheisen kosketuksen kautta.

Miten syyhy todetaan?

Syyhytartuntaa epäillessä iholta etsitään syyhypunkin tekemiä puolesta sentistä senttiin pituisia käytäviä sormien väleistä, rannepoimuista, kyynärvarsien sisäpinnoilta, kainaloista ja intiimialueilta, lapsilla myös kämmenistä ja jalkapohjista. Lääkäriin on syytä mennä, jos diagnoosi on epävarma, jos hoito ei lopeta kutinaa 2–4 viikossa tai jos jo rauhoittunut kutina alkaa uudelleen.

Kuinka syyhyä hoidetaan?

Syyhyä hoidetaan levittämällä apteekin permetriini-voidetta koko iholle. Käsittely toistetaan 10–7 päivän päästä. Lääkäri voi määrätä syyhyn hoitoon myös ivermektiiniä sisältäviä tabletteja tai rikkivaseliinivoidetta. Kutina voi jatkua vielä muutaman viikon, vaikka hoito olisi onnistunutkin.

Hoidetaanko oireettomatkin?

Oireettomat syyhyn saaneen kanssa samassa taloudessa asuvat tai läheisessä kontaktissa hänen kanssaan olleet hoidetaan samaan aikaan. Hoito toistetaan seitsemän ja kymmenen vuorokauden kuluttua ensimmäisestä hoitokerrasta.

Vuodevaatteet pitää vaihtaa jokaisen lääkekehoitokerran jälkeen.

Vuodevaatteet pitää vaihtaa jokaisen lääkekehoitokerran jälkeen. Kuva: Susanna Lehikoinen-Eriksson

Mitä lääkkeiden lisäksi?

Vuodevaatteet on vaihdettava jokaisen lääkehoitokerran jälkeen. Patjat, sohvatyynyt ja matot on imuroitava huolella ja annettava olla käyttämättä kolme vuorokautta. Samassa taloudessa asuvien vaatteet, vuodevaatteet, pyyhkeet ja mahdollisuuksien mukaan myös peitot, petauspatjat ja tyynyt pestään 60 asteessa. Jos pesu ei ole mahdollista, tekstiilit suljetaan vuorokaudeksi muovipussiin ja laitetaan pakastimeen tai ulos vähintään –20 asteen pakkaseen tai kolmeksi vuorokaudeksi huoneenlämpöön.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Duodecim Terveyskirjasto

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta