Terveys ja hyvinvointi: Mindfulness on kuntosalia mielelle

– Mindfulness on elämäntapa, jossa vastaanotamme asiat nykyhetkessä ja hyväksymme ne sellaisina kuin ne ovat. Elämä on tässä ja nyt, ei menneessä tai tulevassa, kertoo kontiolahtelainen mindfulness-ohjaaja Seija Turtiainen. Kyseessä on hyväksyvä tietoinen läsnäolo, joka ei arvota tai tuomitse.

– Mindfulness ei ole passiivisuutta eikä toimettomaksi heittäytymistä. Päinvastoin, se voi vahvistaa tietoista toimijuutta ja auttaa näkemään uusia valinnanmahdollisuuksia. Sen avulla voi kokea mielenrauhaa, väljyyttä ja vapautta valita. Tätä kuvastaa sanonta, että suotakoon sinulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita et voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä mitä voit, ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan.

Turtiaisen mukaan kyse on kyvystä, joka on meillä kaikilla, kun synnymme ja kun olemme pieniä lapsia. Elämän myötä monet kuormittavat ja haitalliset ajattelu- ja toimintatavat kuitenkin automatisoituvat aikaansaaden kroonista stressiä. Niistä on kuitenkin mahdollista oppia pois.

Sisäistä puhetta

Mindfulnessia harjoitetaan kahdella tavalla. Yksi osa ovat muodolliset meditaatioharjoitteet, joita tehdään itsekseen tai ohjattuna. Toinen tapa on arkipäivän elämä, joka sisältää Seija Turtiaisen mukaan lukemattomia mahdollisuuksia harjoitella tietoisuutta ja läsnäoloa. Näitä ovat esimerkiksi vuorovaikutustilanteet sekä automatisoituneet toiminnat, kuten syöminen, pukeminen tai siivoaminen. Itse hän harrastaa avantouintia, joka antaa mahdollisuuden monenlaiseen havainnointiin.

– Olen joskus seurannut ihmisiä, jotka menevät avantoon ensimmäistä kertaa ja jäävät siihen laiturin portaalle. Siitä alkaa sisäinen puhe: kamalaa, en pysty tähän!

Sama sisäinen arvostelija voi herätä myös muodollisten harjoitteiden aikaan. Niissä tietoisuus pyritään ankkuroimaan esimerkiksi hengitykseen tai kehon tuntemusten kuunteluun, mutta mieli lähtee usein vaeltelemaan ja helposti tulee ajatus, ettei minusta ole tähän. Turtiainen toteaa, että juuri silloin ollaan oivalluksen ytimessä.

– Terve, elävä mieli nimenomaan vaeltaa, se on normaalia. Nämä ovat juuri niitä tietoisuuden hetkiä, joissa mieli on mahdollista palauttaa ankkuriin ja näin tietoisuus kehittyy.

Turtiainen kertookin, että meditaatioharjoitusten aikana tavoitteena ei ole muuttaa mitään tai päästä esimerkiksi johonkin tiettyyn tilaan, vaan tavoitteena on oleminen, aistiminen ja havainnoiminen.

Itsemyötätuntoa

Voimavarakeskeiseksi mindfulness-ohjaajaksi valmistunut Seija Turtiainen opiskelee tällä hetkellä MBSR-menetelmää (Mindfulness Based Stress Reduction). Sen vaikutuksista on paljon tutkimustuloksia. Menetelmä on alun perin kehitetty stressin hallintaan, ja sillä on monia vaikutuksia psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Stressin ja uupumuksen helpottumisen lisäksi voidaan myös esimerkiksi kokea kivun lievittymistä, parasympaattisen hermoston rauhoittumista sekä itsetuntemuksen, itsemyötätunnon sekä keskittymiskyvyn kehittymistä.

Vaikutus perustuu Turtiaisen mukaan aivojen neuroplastisuuteen eli muovautuvuuteen.

– Joka kerta, kun harjoitamme tietoisuutta ja tuomme mielemme takaisin ankkuriin, hermoyhteydet kehittyvät.

Turtiainen kuvaakin mindfulnessia mielen kuntosaliksi. Säännöllisellä harjoituksella saadaan tuloksia, ja mitä enemmän harjoittelee, sitä enemmän vaikutuksia tulee. Harjoitukset eivät ole rentoutumisharjoituksia, mutta usein seurauksena on rentouden tila.

Menetelmän juuret ovat buddhalaisessa psykologiassa ja joogassa. Turtiainen kuitenkin painottaa, että länsimainen mindfulness ei ole uskonnonharjoitusta, eikä edellytä mitään maailmankatsomusta. Syksyllä hyvinvointiin keskittyvän yritystoiminnan aloittava Turtiainen ohjaa mindfulness-kursseja tällä hetkellä Joensuun seudun kansalaisopistossa.