Edunvalvontavaltuutus – Asiakirja, joka kannattaa tehdä ajoissa
Kuva: Kati Honkanen
Kuka hoitaa asioitani sitten, jos en itse siihen kykenekään? Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen ei tule useinkaan mieleen nuorelle ja terveelle ihmiselle, vaikka se nimenomaan kannattaisi tehdä hyvissä ajoin.
– Edunvalvontavaltuutus on hyvä keino varautua siihen, että oma toimintakyky heikkenee. Sairauskohtaus tai vaikkapa onnettomuus voi yllättää nuorenkin aikuisen, eikä esimerkiksi puolisokaan voi hoitaa toisen asioita, ellei hänelle ole erikseen annettu oikeutta siihen, muistuttaa holhoustoimen johtava asiantuntija Suvi Malinen Digi- ja väestötietovirastosta.
Viimesijainen keino järjestää apua tarvitsevan ihmisen asioiden hoitaminen on edunvalvojan määrääminen. Edunvalvoja voi olla yksityinen henkilö tai yleinen edunvalvoja. Tätä kevyempi keino on edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen. Edunvalvojan täytyy esimerkiksi raportoida tehtävänsä hoitamisesta vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle.
– Edunvalvontavaltuutettu on valtuuttajan nimeämä luottohenkilö, eikä valtuutetun tehtävään lähtökohtaisesti sisälly säännöllistä raportointivelvollisuutta, Malinen kertoo.
Nimetty luottohenkilö
Edunvalvontavaltakirjan avulla voi nimetä haluamansa henkilön hoitamaan asioitaan ja myös sen, miten niitä saa hoitaa. Valtakirjan voi laatia itse tai käyttää apuna asiantuntijaa, kuten oikeusaputoimistoa, asianajotoimistoa tai pankin tarjoamaa palvelua.
– Edunvalvontavaltuutus edistää valtuuttajan oman tahdon toteutumista, kun hän on etukäteen edunvalvontavaltakirjassa nimennyt luottohenkilönsä edunvalvontavaltuutetuksi ja määritellyt sen, mitä asioita edunvalvontavaltuutettu voi tarvittaessa hoitaa. Valtuuttaja voi määritellä myös sen, miten valtuutetun toimintaa valvotaan, Suvi Malinen sanoo.
Valtakirja tulee säilyttää niin, että se on tarvittaessa valtuutetun saatavilla, antaa se esimerkiksi valtuutetun säilytettäväksi. Valtakirja toimitetaan Digi- ja väestötietovirastolle vasta sitten, jos sen vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi. Valtakirjan lisäksi Digi- ja väestötietovirastolle lähetetään hakemus valtuutuksen vahvistamiseksi sekä lääkärintodistus siitä, ettei valtuuttaja ole enää kykenevä hoitamaan asioitaan.
Jos valtuuttajan kyky hoitaa asioita säilyy läpi elämän, ei valtuutusta luonnollisesti oteta käyttöön lainkaan.
Määrä kasvussa
Edunvalvontavaltuutusten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa ja sen ennustetaan kasvavan entisestään.
– Viime vuosina voimaan tulleista edunvalvontavaltuutuksista ja edunvalvonnoista yli puolet on ollut edunvalvontavaltuutuksia, Suvi Malinen kertoo.
Ensimmäisen kerran Digi- ja väestötietoviraston vahvistamien edunvalvontavaltuutusten määrä oli enemmän kuin määrättyjen edunvalvontojen määrä vuona 2022. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 Suomessa arvellaan olevan yli 40 000 voimassa olevaa edunvalvontavaltuutusta. Kuinka paljon edunvalvontavaltakirjoja laaditaan, siitä ei ole tarkkaa tietoa, sillä ne tulevat Digi- ja väestötietoviraston tietoon vasta vahvistamisvaiheessa.
– Tällä hetkellä voimassa on noin 20 000 edunvalvontavaltuutusta ja 52 000 täysi-ikäisen edunvalvontaa, Malinen kertoo.
