Yritykset kurottavat kohti kestävämpää toimintaa
Ouneva Group on yksi pohjoiskarjalaisista konserneista, joissa on lähdetty kiinnittämään huomiota vastuullisuusteemoihin. Arkistokuvassa konsernijohtaja Mikko Nevalainen ja kokoonpanija Vesa Piironen. Kuva: Suvi Palosaari
Vastuullisuuteen kiinnitetään yrityksissä huomiota aiempaa enemmän. Vastuullisuus on kaikenlaissa organisaatioissa koko ajan kasvava maailmanlaajuinen trendi, jossa huomioidaan omien toimintatapojen vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisiin.
Vastuullisuutta vaativat niin Euroopan Unioni, toiset yritykset kuin kuluttajatkin.
Yrittäjäjärjestö tekee vastuullisuutta tutuksi
Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:llä on meneillään hanke, jossa halutaan kasvattaa vastuullisuustietoisuutta maakunnan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Hankkeen tavoitteena on myös valmentaa ja innostaa yrittäjiä kehittämään liiketoimintaansa vastuullisuuden kautta ja saavuttamaan sitä kautta kilpailuetua ja kasvua.
Vastuullinen yritystoiminta Pohjois-Karjalassa -hankkeen tilaisuuksiin on osallistunut noin 150 henkilöä eri yrityksistä.
– Hankkeen aikana on havaittu, että yrityksillä on jo usein arjessa käytössään monia vastuullisia käytäntöjä, kuten kierrätys, logistiikan optimointi, henkilöstön hyvinvointiin panostaminen ja lähiruoan suosiminen. Kuitenkin näiden toimintatapojen liittäminen laajemmin vastuullisuuden kontekstiin ja niistä viestiminen asiakkaille sekä sidosryhmille on monelle uutta, hankkeen projektipäällikkö Gyöngyi Mátray kertoo.
Ympäristövastuuseen liittyvät aiheet ovat yrittäjille tutumpia, ja sosiaalinen ja kulttuurinen vastuu ovat tuntuneet vieraammilta, vaikka moni yritys edistää näitä alueita tietämättään.
– Käsillä olevat lainsäädännön muutokset ja tekniset seikat, kuten päästölaskenta, ovat herättäneet kysymyksiä.
Stora Enson Enocellin tehtaalla on tehty useiden vuosien ajan investointeja, jotka pienentävät tehtaan tuotannosta syntyvää hiilijalanjälkeä. Kuva: Arkistokuva
Mátrayn mukaan hankkeen työpajat ovat kuitenkin innostaneet monia toteuttamaan hiilijalanjälkilaskentaa omasta toiminnastaan.
– Moni on oivaltanut, että vastuullisuus on arjen työtä ja sen toteuttaminen pienin askelin on mahdollista.
Monet hankkeeseen osallistuneet yritykset ovat huomanneet, että vastuullisuus voi luoda myös kilpailuetua. Monet yritykset ovatkin innostuneet kehittämään vastuullisuusviestintää.
– Vastuullisuusviestinnän sisällöt ovat olleet joillekin täysin uusia, mikä osoittaa, että viestinnän ja vastuullisuuden perusasioiden kertaaminen on ollut arvokasta, Mátray toteaa.
Direktiivi vaatii yrityksiä perkaamaan toimintaansa
Euroopan unionissa on luotu yrityksille kestävyysraportointidirektiivi CSRD, jossa yritysten tulee raportoida vastuullisuudestaan tilinpäätösraportoinnin rinnalla. Vastuullisraportoinnissa yritysten tulee raportoida ympäristöön, hallintotapaansa ja yhteiskuntaan liittyvistä kestävyysvaikutuksistaan, riskeistä ja mahdollisuuksista.
EU-direktiivin vaatiman yritysten vastuullisuusraportoinnin käyttöönotto tapahtuu vaiheittain. Ensimmäisenä raportointivastuun piirissä ovat isoimmat, yli 500 työntekijän yritykset, joiden on tehtävä raportti vuodelta 2024 alkaen.
Yli 250 työntekijän yritykset, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa, ovat raportoinnin piirissä vuonna 2025.
Vastuullisuusraportointivastuu heijastuu myös pieniin yrityksiin, sillä raporttien myötä isot yhtiöt tarkastelevat myös tuotantoketjujaan. Tällöin vastuullinen toiminta korostuu myös alihankintayrityksissä.
Vastuullisuuden kolme kärkeä
Ympäristövastuullisuus
Ympäristövastuullisessa toiminnassa huomioidaan mahdollisimman hyvin ilmasto- ja ympäristönäkökulma.
Ympäristövastuullista toimintaa ovat esimerkiksi luonnonvarojen säästeliäs käyttö, maaperän, vesien ja ilman suojelu sekä ilmastonmuutoksen torjunta.
Ympäristönäkökulma voidaan huomioida esimerkiksi hankintojen elinkaariajattelussa tai ekologisessa kestävyydessä, jolloin tuotteen tai palvelun tuottamisessa kiinnitetään huomiota raaka-aineisiin, valmistukseen, kulutukseen, uusiokäyttöön ja jätteisiin.
Sosiaalinen vastuullisuus
Sosiaalisessa vastuussa huomioidaan työelämään, henkilöstöön ja yhteiskuntaan liittyvät asiat.
Yrityksen sosiaalisessa vastuullisuudessa kiinnitetään huomiota sidosryhmiin, kuten omaan henkilöstöön, asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja paikallisyhteisöihin.
Esimerkiksi henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, työolosuhteet, tuoteturvallisuus ja hyvät toimintatavat kuuluvat sosiaaliseen vastuullisuuteen.
Pohjan sosiaaliselle vastuullisuudelle asettavat ihmisoikeudet.
Taloudellinen vastuullisuus
Taloudellinen vastuullisuus tarkoittaa, että yrityksessä tai muussa organisaatiossa noudatetaan hyvää hallintotapaa.
Hyvään hallintotapaan kuuluvat esimerkiksi tasapuolinen kohtelu, korruption vastaisuus ja avoimuus.
Taloudellisessa vastuussa organisaatiossa huolehditaan liiketoiminnan kannattavuudesta, kilpailukyvystä ja tehokkuudesta, jotta se olisi elinvoimainen myös pitkällä tähtäimellä.
Talousvastuullisuutta on hyvä riskienhallinta, verovastuullisuus sekä johdon moninaisuus ja riippumattomuus.
