Ampumahiihtokeskuksen valoremonttiin ei valtion tukea – kyseessä liian suuri summa
Kontiolahden kunta haki tänä keväänä merkittävää valtion rahoitusta Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistuksen uusimiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti keskiviikkona 22. toukokuuta liikuntapaikkojen rakentamisen ja avustamisen tukirahoista. Päätöksen mukaan Kontiolahden stadionin valoremontti ei saa lainkaan valtiontukea, sanomalehti Karjalainen kertoo.
Valaistuksen uusiminen maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa. Kontiolahden kunta haki siihen valtiontukea 1,2 miljoonaa euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvos Mikko Helasvuo kertoo, että Kontiolahti jäi ilman valtiontukea, koska se haki hankkeelle liian suurta valtionosuutta.
– Heillä ei ollut esittää riittävästi omarahoitusosuutta. Kunnalle viestitettiin, että 1,2 miljoonaa euroa ei ole sellainen avustusmäärä, jota on mahdollista myöntää, Helasvuo selvittää.
Hankkeen tueksi olisi mahdollista saada valtionavustusta, mutta sillä ei voida kattaa valtaosaa kustannuksista.
– Valtio voisi maksaa 30 prosenttia eli maksimissaan 450 000 euroa, Helasvuo kertoo.
Aiempi tuki taustalla
Mikko Helasvuon mukaan toinen pienempi taustasyy Kontiolahden jäämiselle ilman rahoitusta oli, että Kontiolahden ampumahiihtostadionin valaistusta varten on myönnetty valtionavustusta jo aiemmin, vuonna 2012.
– Silloin puhuttiin toki pienemmistä summista ja tuettiin muutakin, mutta periaatteessa tukea ei anneta samalle kohteelle uudestaan 15 vuoden sisällä. Toisaalta jokaista hanketta käsitellään tapauskohtaisesti, Helasvuo toteaa.
Kontiolahden kunnan tekninen johtaja Tommi Hirvonen ei ollut saanut vielä tarkempaa tietoa opetus- ja kulttuuriministeriön tekemästä päätöksestä.
Kontiolahden kunnan on mahdollista hakea valtiontukea valaistuksen uusimiseen jälleen vuoden kuluttua.
Merkittäväksi luokiteltu
Valtion liikuntaneuvosto nosti viime talvena Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistuksen uudistamisen valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden listalle.
Uutta ja tehokasta valaistusta tarvitaan Kontiolahdella järjestettäviä kansainvälisiä ampumahiihtokisoja varten, joihin kansainvälisellä ampumahiihtoliitolla IBU:lla on omat vaatimuksensa.
Ampumahiihtokeskuksen valaistus on ollut hyvällä tasolla stadionalueella, mutta maastossa on useita hämäriä kohtia.
Kontiolahdella järjestetään ampumahiihdon maailmancupit kisat seuraavan kerran tämän vuoden marras–joulukuussa.
Vuosien 2028–29 ampumahiihdon MM-kisajärjestäjät valitaan syyskuun lopussa IBU:n kongressissa Belgradissa Serbiassa. Kontiolahti on mukana kisahaussa yhdessä Itävallan Hochfilzenin ja Norjan Holmenkollenin kanssa.
Kesän aikana IBU:n arviointikomitea vierailee hakijoiden luona ja perehtyy hakijoiden vastuullisen toiminnan suunnitelmiin sekä sitoumuksiin palvelujen kehittämiseksi.
Tärkein kehityskohde
Kontiolahden Urheilijoiden puheenjohtaja Kimmo Turunen myöntää, että stadionin valaistuksen ja olosuhteiden parantaminen nostaisi Kontiolahden mahdollisuuksia saada isoja kisoja.
– Valaistuksen kunnostus nykyaikaiseksi on meidän tärkein kehityskohteemme. Kilpailut järjestetään pimeään vuodenaikaan, ja stadionin valaistuksessa on epätasaisuutta.
– Tv-alueella ei ole ongelmaa, mutta ampumahiihtäjille voi tulla näkemisvaikeuksia, kun siirrytään pimeiltä metsäosuuksilta kirkkaisiin valoihin, Turunen kuvailee.
Turunen ymmärtää, että kunnalle on iso kynnys lähteä maksamaan noin miljoonalla euroa valaistusta metsäosuuksille. Hän toivookin, että myös valtio ja muut tahot voisivat maksaa isoja osuuksia valaistuksesta.
– Olemme ampumahiihdossa ainoa maailmancupia ja MM-kisoja järjestävä kisapaikka Suomessa, joten näihin suurtapahtumiin tarvittaisiin merkittävää valtiontukea kuten muissakin lajeissa ja urheilupaikoissa. Toivomme, että myös koko Joensuun seutukunta lähtisi tukemaan, koska kisojen aluetaloudelliset vaikutukset ovat miljoonia euroja, Turunen muistuttaa.