Kuuntelevat korvat – Uimaharjun koulun hyvis Eero Härmä pyrkii avaamaan oppilaiden solmut saman tien, jotta nämä pääsisivät jatkamaan koulupäiväänsä hyvillä mielin

Uimaharjun koulun käytävillä Eero Härmää vastaan tulevista oppilaista moni huikkaa koulun omalle ”hyvikselle” eli hyvinvointiohjaajalle huomenet ja heittääpä yksi oppilas Härmän kanssa ovensuussa ylävitosetkin. Kohtaamisissa tuntuu konkretisoituvan se, mitä Härmä on juuri työstään kertonut.

–  Joensuun kaupungin rahoittaman hyvistoiminnan tarkoituksena on, että koululla olisi aikuinen, joka tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden tulla kohdatuksi kiireettä, Härmä muotoilee.

Alkuviikosta tehdyn haastattelun loppupuolella taustaääniksi muodostuvat oppilaiden pirteä puheensorina välituntia kohti siirryttäessä. Viime viikon lopussa osan oppilaiden kelloissa ääni oli hivenen erilainen, sillä ensimmäinen täysi kouluviikko vei kesäloman jäljiltä puhdin lapsista ja nuorista.

– Onhan sitä perusjurnutusta ollut, mutta se kuuluu varsinkin yläkouluikään. Se ei kuitenkaan ole vaarallista. Sitä paitsi eihän aikuistenkaan toimintakyky aina ole sata, ihan varmasti ensimmäinen pitkä viikko näkyi meissäkin. Tätä kestää tavallisesti pari ensimmäistä viikkoa, sitten arki tasaantuu, Härmä kommentoi.

Juttelulla eteenpäin

Tavallisimmin Härmä ratkoo tilanteita, joista oppilaat tulevat itse hänelle puhumaan. Työkaverikin voi kysäistä, ehtisikö Härmä käydä jututtamassa vaikkapa kaveriporukastaan erillään oleilevaa oppilasta. Pyyntö voi tulla huoltajaltakin, joka on huomannut esimerkiksi kouluun lähdön alkaneen tökkiä.

– Tilanteet voivat liittyä vaikka siihen, että kaverisuhteet ovat menneet solmuun tai oppilasta ahdistaa mennä tunnille. Yritän siinä hetkessä auttamaan oppilasta jotenkin eteenpäin siten, että oppilas saisi esimerkiksi ahdistuksen hallintaan ja pääsisi jatkamaan koulupäiväänsä oppitunneilla, Härmä muotoilee.

– En kuitenkaan missään nimessä ole terapeutti tai mikään roolimalli, vaan nimenomaan turvallinen, neutraali ja helposti lähestyttävä aikuinen ja kuuntelevat korvat, hän painottaa.

Jos haasteiden taustalla vaikuttaa olevan jokin laajempi syy, voi Härmä ottaa yhteyttä huoltajaan tai tarvittaessa oppilashuollon jäseniin, kuten opetushenkilökuntaan, koulukuraattoriin tai -psykologiin. Tarvittaessa järjestetään lapset puheeksi -keskustelu.

– Yleensä eteeni tulevat jutut kuitenkin ratkotaan juttelemalla oppilaan kanssa vielä saman päivän tai viimeistään saman viikon aikana.

– Pienempiä asioita viedään eteenpäin ja yhteydenottoja huoltajien suuntaan hoidetaan viikoittain, ja jos asia vaatii vaikka oppilashuollon toimijoita ja huoltajia yhteiseen palaveriin eli asia on monimutkaisempi, niin sellaisia tilanteita tulee varmaan noin kerran kuussa minun kohdalleni, Härmä kertoo.