Lukioon vai ammattikouluun?
Uimaharjun koulusta hakee tänä vuonna lukioihin normaalia suurempi joukko. Kntiolahden koulussa lukioon hakevien määrä on vähentynyt. Lehmon koulussa yhteishaku oli ensimmäistä kertaa. Lehmosta haettiin enemmän lukioihin.
Peruskoulunsa tänä vuonna päättävien yhteishaku jatko-opintoihin päättyi viime tiistaina. Kontiolahtelaisista nuorista enemmistö on yleensä hakenut ensisijaisesti lukioihin ja ensisijaisesti ammattikouluun hakevia on ollut hieman vähemmän. Uimaharjun koulussa tilanne on ollut yleensä päinvastainen, eli ammattikoulu on ollut alueen nuorten keskuudessa yleisempi valinta.
Tämän vuoden yhteishaussa Kontiolahden koulun 9.-luokkalaisista haki lukio-opintoihin ensisijaisesti 49 prosenttia ja ammatilliseen koulutukseen 51 prosenttia. Hakijoita oli 140.
Lehmon koulun noin 80 oppilaasta 56 prosenttia haki ensisijaisesti lukioihin ja 44 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.
Poikkeusvuosi Uimaharjun koulun osalta
Uimaharjun koulusta perinteisesti noin 30 prosenttia oppilaista on mennyt lukioihin ja noin 70 prosenttia ammattikouluun, informoi opinto-ohjaaja Virpi Karttunen.
– Tämä vuosi on poikkeus, ja lukioon on hakenut ensisijaisesti lähes 44 prosenttia. Meillä on toki nyt pieni ikäluokka, 32 oppilasta, ja parinkin oppilaan päätökset vaikuttavat prosenttilukuihin.
Karttunen pohtii lukion suosiota tämän vuoden valinnoissa.
– Syynä voisi olla se, että tänä vuonna ikäluokassa on useita akateemisesti suuntautuneita. Heillä on koulu sujunut hyvin ja he ovat olleet innokkaita opiskelijoita.
Karttunen kommentoi, että osalle nuorista on ollut jo pitkään aivan selvää, että he lähtevät ammattikouluun, sillä he ovat käytännössä oppivia.
– Toki valintaan vaikuttavat koti ja kaveripiiri, isosisarustenkin valinnat jonkin verran. Tarinoita on monenlaisia, joten valintaperusteita ei voi yleistää.
Lukio yleensä tyypillisempi valinta
Kontiolahden koulun opinto-ohjaaja Jari Ikonen kertoo, että viime vuoden yhteishaussa kontiolahtelaisista peruskoulunsa päättäneistä oppilaista haki lukio-opintoihin 45 prosenttia ja ammatilliseen koulutukseen 55 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Kontiolahdella ja Joensuussa peruskoulun 9. luokan päättäneet hakivat ensisijaisesti lähes yhtä paljon ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Joensuussa lukiokoulutukseen haki tasan puolet 9. luokan päättäneistä. Kontiolahdella lukioon haki tuolloin 48,5 prosenttia 9. luokan päättäneistä ja ammatilliseen koulutukseen 49,5 prosenttia.
10 vuoden aikavälillä tarkasteltuna lukiokoulutukseen on ollut lähes aina enemmän hakijoita kuin ammatilliseen koulutukseen – sekä Kontiolahdella että Joensuussa. Kontiolahdelta on haettu enemmän ammattikouluihin vain vuosina 2023, 2022 ja 2015.
Sinna Huovisen (vas.) ja Nuua Tuonosen harrastukset ovat Joensuussa, joten he hakivat ensisijaisesti jatko-opintopaikkaa joensuulaisesta lukiosta. Kuva: Suvi Palosaari
Lukion maine vaikutti hakupäätökseen
Kontiolahden koulussa opiskelevat 9.-luokkalaiset Sinna Huovinen Kontioniemestä ja Nuua Tuononen Selkieltä hakivat kummatkin yhteishaussa ensisijaisesti opiskelemaan Joensuuhun Lyseon lukion peruslinjalle. Miten he päätyivät hakemaan juuri Lyseon lukioon?
Huovinen ja Tuononen aukaisevat syitä päätöksiinsä, joista ensimmäisenä mainittiin arkea helpottava sijainti. Joensuun Katajassa voimistelua harrastavalla Huovisella on treenit neljä kertaa viikossa, joten edestakaisin ajelu kodin ja kaupungin välillä vähenisi kaupungissa opiskelun myötä. Myös Tuonosen salibandyharrastus Josbassa tulee olemaan kolmesti viikossa Joensuussa.
Mikäli opintie Lyseon lukioon avautuu, aikoo Huovinen matkustaa kouluun bussilla. Tuononen puolestaan aikoo asua viikot Joensuussa ja viikonloput kotona Selkiellä. Tuononen mainitsee, että Selkieltä on itse asiassa helpompi kulkea Joensuuhun, ja Kontiolahden lukio olisi tarkoittanut hänelle pitkiä koulubussimatkoja.
Sinna Huovinen kävi tutustumassa Lyseon lukioon etukäteen avoimissa ovissa.
– Sieltä jotenkin välittyi positiivinen tunnelma, ja minulle kerrottiin, että siellä on hyvä yhteishenki. Olen muutenkin kuullut hyvää Lyseosta.
Tuononen komppaa Huovisen ajatuksia.
– Minulla on paljon kavereita, jotka ovat siellä, ja he ovat kertoneet, että Lyseossa on Joensuun lukioista paras yhteishenki.
Jatko-opiskelupaikkana lukio oli Huoviselle ja Tuonoselle melko selvä ratkaisu, tosin kummatkin pohtivat pitkään kaksoistutkinnon suorittamista.
– Sitten en kuitenkaan löytänyt mitään sopivaa ammattia, mitä olisin heti halunnut alkaa opiskella, niin sitten menen vain lukioon, Tuononen kuvailee.
Huovinen muistelee miettineensä hius- ja kauneusalaa lukion oheen, mutta päätyi lopulta pelkkään lukioon.
Työpaikat, palkkaus ja kaverit
Jari Ikosen mukaan Kontiolahden koululta tänä vuonna ammatilliseen koulutukseen hakeneet pyrkivät lähes kaikki Riveriaan. Lukioista suosituimmat olivat tämän vuoden yhteishaussa Kontiolahden lukio, Joensuun yhteiskoulun lukio ja Lyseon lukio tässä järjestyksessä. Samat opinahjot ovat olleet suosituimpia aiemminkin. Riveriassa suosituimmat opiskelupaikat ovat olleet Joensuun yksiköissä.
– Valtaosa miettii opiskelupaikkaa omista lähtökohdista.
Lukioiden suhteen kuunnellaan kavereidenkin mielipiteitä.
– Luokkakohtaisestikin eroja kyllä huomaa, vaikka ne eivät ole lopulta suuria. Jollakin luokalla haetaan yhteen lukioon ja toisessa toiseen, Kontiolahden koulun toinen opinto-ohjaaja Linnea Mäenharju kertoo.
Jatko-opintopaikan valintaan vaikuttavat myös eri alojen työllistymismahdollisuudet ja se, mitä mediassa ja sosiaalisessa mediassa asiasta kerrotaan.
– Myös palkkaus puhututtaa nuoria aika paljon.
Opintopaikan valintaan vaikuttavaa myös sijainti. Opiskelijat joutuvat miettimään, miten helposti tuleva opinahjo on saavutettavissa. Maakunnasta lähteviä opiskelijoita on vain yksittäisiä. Tällöin opintopaikan valintaan voi vaikuttaa muualla sijaitsevan lukion tarjoama erityislinja, ammattikoulun ala, jota ei voi opiskella Pohjois-Karjalassa tai opintopaikkakunnalla asuva äiti tai isä.
Tänä keväänä Kontiolahden kunnasta osallistuttiin yhteishakuun ensimmäistä kertaa kahdesta eri koulusta. Lehmon koulusta haettiin prosentuaalisesti enemmän lukioihin kuin Kontiolahden koulusta. Kuva: Suvi Palosaari
Yhä harvempi valitsee lukion
Viimeisimmän kolmen vuoden aikana yli puolet Kontiolahden koulun päättävistä nuorista on valinnut ensisijaiseksi opiskelupaikkatoiveekseen ammatillisen koulutuksen. Lukio-opintojen suosion lasku mietityttää Kontiolahden lukion rehtoria Ilpo Saarelaista. Hän näkee, että trendi vaikuttaa alueen tulevaisuuteen.
– Siitä seuraa, että korkeakouluihin ei enää ole riittävästi hakijoita tältä alueelta. Tällaisissa maaseutukunnissa huomattava osa paluumuuttajista on korkeakoulutettuja, jotka ovat tulleet tänne opettajiksi ja muihin virkoihin. Jos tämä trendi jatkuu, mistä me saamme tänne paluumuuttajia? hän kysyy.
Saarelaisella on käsityksensä siihen, miksi lukio kiinnostaa yhä harvempaa nuorta.
– Kun asiaa on kyselty lukioon hakeutuvilta, heidän kommenttinsa ovat olleet, että lukiossa joutuu lukemaan ja tekemään läksyjä. Pelätään työmäärää.
Opintotaakkaa helpottaakseen lukiolaiset hajauttavat nykyisin opintojaan. Saarelaisen mukaan noin neljäsosa Kontiolahden lukiolaisista käy lukion 3,5–4 vuodessa.
– Se kertoo varmaan lukion vaativuudesta. Monet opiskelijat haluavat, että lukujärjestys ei olisi täysi, vaan olisi vapaatakin.
Yksi syy ammattikoulujen suosion nousuun voi olla niiden onnistuminen rekrytoinnissa, jossa korostuu viesti siitä, että ammattikoulusta valmistuu nopeasti työelämään ja palkkatyöhön.