Varparannan koululla oppilaat pääsevät kerran kuukaudessa lukemaan ääneen lukumummoille

Kontiolahden kirkonkylällä asuva Hannele Laatikainen, 74, ja kunnasniemeläinen Ulla-Maija Tolvanen, 68, asettuvat omille paikoilleen Varparannan koulun liikuntasaliin, toinen toiseen päähän salia ja toinen toiseen. He käyvät koululla kerran kuukaudessa lukumummoina, joille oppilaat pääsevät lukemaan ääneen valitsemaansa kirjaa.

– On kivaa, kun tässä saa olla kivasti ja voi lukea mukavalle aikuiselle. Ensin ääneen lukeminen jännitti, mutta ei enää, 1.-luokkalainen Niko Romppanen pohtii lukutuokionsa jälkeen.

Lukutuokion alussa vaihdetaan kuulumiset, tutustutaan kirjaan, ja sitten oppilas alkaa lukea. Lopuksi kirjasta voidaan vielä keskustella. 4.-luokkalaisen Amanda Kärjen mielestä parasta lukumummojen vierailussa on, että pääsee lukemaan enemmän kuin tavallisena koulupäivänä.

– Tykkään lukemisesta ja luen myös kotona, parissa päivässä sellaisen paksun kirjan, hän kertoo.

Innostuksen herättelyä

Lukumummojen tavoitteena on mahdollistaa lapselle ääneen lukeminen ja innostaa lasta lukuharrastuksen pariin. He eivät kuitenkaan arvioi tai korjaa lukemista, joskin hankalia tai uusia sanoja voidaan käydä lyhyesti läpi.

Hannele Laatikainen on käynyt Varparannan koululla lukumummona kahdeksan ja Ulla-Maija Tolvanen kolme vuotta. Molemmilla on takana vuosikymmenten erityisopettajan työura, ja siksi lasten lukutaidon edistäminen onkin heille tärkeää.

– Tutustuin lukumummoasiaan, kun olin täällä vielä töissä ja värväsin Hannelen lukumummoksi. Minua pyydettiin lukumummoksi, kun jäin eläkkeelle. Lukumummona saa rusinat pullasta: voi tehdä kaikkea mukavaa, mutta ei ole velvoitetta päästä tiettyyn tavoitteeseen, Tolvanen pohtii.

Laatikaiselle lukumummoilu on virkistäytymistä ja vaihtelua arkeen.

– Ennen kaipasin hyvin paljon entistä työtäni. Lasten kanssa touhuaminen on kivaa ja antoisaa. Parasta tässä on jatkuvuus kouluelämään ja lasten läsnäolo, hän hymyilee.

Kuuntelua ja kannustusta

Tolvanen ja Laatikainen käyvät Varparannan koululla kerran kuukaudessa. Koulunjohtaja Riitta Ikonen on siitä iloinen, etenkin kun tutkimukset osoittavat lasten ja nuorten lukuinnostuksen vähentyvän koko ajan, ja luetun-ymmärtämistaitojen heikkenemisestäkin ollaan huolissaan.

– Lukumummojen avulla lapsia saadaan innostettua lukemisen maailmaan ja samalla tulee harjoitusta luetunymmärtämiseenkin, Ikonen näkee.

Tolvanen ja Laatikainen korostavat myös olevansa oppilaille yksi aikuiskontakti lisää.

– Juttelemme ensin traktorien korjaukset ja onko otettu kissoja tai kanoja, sitten vasta alamme lukea. Tärkeintä on, että oppilas lähtee lukumummon luota rennolla ja iloisella mielellä, Laatikainen tiivistää.

Tehtävään ei vaadita muuta kuin omaa innostusta lukemista kohtaan.

– Kunhan jaksaa kuunnella lapsen lukemista ja sanoa lapselle kaikki positiiviset asiat, mitä ikinä keksii, Tolvanen tiivistää.