Lukijan runo: Pielisjokiseutua

Lehtiä maassa ja osa puussa,

Pielisjokea monella suussa.

Oma maa ja oma kunta,

musta on maa ja kohta on lunta.

Rannat huokaa ja vesi virtaa,

monta on joen ylittävää siltaa.

Seutu sulautuu myöten ja vasten,

asukkaat yksin tai vanhemmat lasten.

Kontiolahti on kotoisaa maata,

sitä ei vähässä unohtaa saata.

Enoon eksynyt ei takaisin palaa,

kerran käynyt, sinne varmasti halaa.

Juhlien arvoista on jokainen sana,

lehti on meidän, avaa samppanjahana.

LOI