Eduskuntavaalit: keskustan ehdokas Jertta Harinen haluaisi perusopetukseen Suomen mallin ja panostaisi Etelä-Suomen sijaan Itä-Suomen teiden kunnossapitoon

Kysyimme Enon, Uimaharjun ja Kontiolahden alueella asuvilta eduskuntavaaliehdokkailta seitsemän kovaa kysymystä.

1. Millaisia panostustarpeita Pohjois-Karjalan tie-, raide- ja ilmaliikenteessä mielestäsi on, Jertta Harinen (kesk.)? Mistä rahat?

– Tärkeintä on keskittyä perusväylien kunnossapitoon. Tiekarhu on otettava liikenteeseen. Lentokoneyhteys on muun muassa elinkeinoelämän kannalta välttämätön. Pohjois-Karjalan kannalta tärkein raidehanke on Itärata. Myös poikittainen raideliikenne Nurmeksesta pohjoiseen on tärkeä huomioida. On tarpeen laittaa hetkeksi jäihin muun muassa Turun junaratahanke ja muut etelän isot hankkeet. Se raha tarvitaan Itä-Suomen teiden kunnossapitoon.

2. Miten suhtaudut ulkomaalaiseen energiaan? Pitäisikö Pohjois-Karjalassa pystyä lisäämään esimerkiksi tuulivoiman käyttöä?

– Suomessa ja Pohjois-Karjalassa pitää keskittyä kotimaisen energian tuotantoon, muun muassa biopolttoaineen jalostamiseen. Se on osa huoltovarmuutta. Puolustusvoimien tutkat ja laajat järvialueet aiheuttavat Pohjois-Karjalassa haasteita tuulivoimalle. Energiakysymyksissä pitäisi enemmän keskittyä alueellisiin tarpeisiin.

3. Mitä lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveyshaasteiden selättämiseksi pitäisi tehdä?

– Mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet ja nuorten huumekuolleisuus on Euroopan kärkiluokkaa. Tarvitsemme koulutusjärjestelmän tarkastelun. Yhä useampi jää vaille riittävää tukea ja oppilaat läpäisevät peruskoulun yhä heikommilla valmiuksilla. Tämä kertaantuu toisella asteella ja jatko-opinnoissa. Toisella asteella lähiopetuksen määrää pitäisi lisätä ja työharjoitteluihin satsata. Kouluihin lisää aikuisia. Tarvitsemme perusopetuksen Suomen mallin, jossa jokaiselle taataan mahdollisuus oppimiseen ja opettajalle opettamiseen.

4. Millä toimilla vaikuttaisit oman alueesi työllisyyteen ja vastaisit osaajapulaan?

– Kannustinloukut pitää purkaa ja löytää keinoja työllistymisen ja työllistämisen tukemiseksi. Pitkät välimatkat, korkea työttömyys, polttoaineen hinta ja toimimaton julkinen liikenne luovat haasteita. Itä-Suomesta pitäisi tehdä erityistalousalue, jossa verotus olisi kevennettyä. Tarvitsemme yli hallituskausien menevän työperäisen maahanmuuton ohjelman. Suomessa tunnustetaan heikosti ulkomailla tehtyjä tutkintoja tai niiden osia, tähän tarvitaan muutos.

5. Mitä keinoja olet valmis käyttämään, että myös harvaan asutuille alueille riittää hoitohenkilökuntaa, eikä esimerkiksi terveysasemien, neuvoloiden tai hammashoitoloiden henkilöstöpulasta johtuvia kesäsulkuja tarvittaisi?

– Perusterveydenhuolto on laitettava kuntoon. Henkilöstön hyvinvointi on ykkösasia. Siun soten hallitus aloitti selvittämään organisaatiorakennetta ja aluehallitus jatkaa työtä. Hallintoa tarvitaan, mutta palveluiden keskiössä tulee olla ihminen. Jos joihinkin paikkoihin ei saada riittävästi tekijöitä, hyvinvointialueen on selvitettävä siihen syyt ja löydettävä uudenlaisia palvelumalleja, kuten liikkuvat palvelut. Opintolainahyvitys turvaisi reuna-alueille saatavaa työvoimaa.

6. Mistä lisää hoivapaikkoja ikäihmisille?

– Tätä ei ratkaista yhdellä asialla. Tukemalla omaishoitoa, lisäämällä kotiin vietäviä palveluita, palauttamalla kodinhoitaja ja tarjoamalla ennaltaehkäiseviä palveluita kuten ikäneuvola, tuemme ikäihmisten asumista kotona pidempään. Yhteisöasumista lisäämällä tarjoamme mahdollisuuden kodinomaiseen asumiseen. Lisäämällä hoiva-avustajia ja tukipalvelutyöntekijöitä tuemme lääkärien ja hoitajien mahdollisuuden keskittyä työhönsä ja vapautamme resursseja potilastyöhön.

7. Mihin alueellasi kaivataan kipeimmin muutosta ja tukea, ja miten uskot voivasi vaikuttaa asiaan eduskunnassa?

– Hyvinvointialueuudistuksen rahoitus ei kohtele Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta ja kuntia oikeudenmukaisella tavalla. Tärkeintä on taata valtionosuusuudistuksessa riittävä rahoitus kunnille. Myös hyvinvointialueen rahoitus tulee turvata. Suurin huoli on ikäihmisten, lasten ja nuorten palveluista.

Jertta Harinen

Ikä: 46

Asuinpaikka: Kontioniemi

Ammatti: opettaja

Luottamustoimet: Kontiolahden kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen ja 1. varapuheenjohtaja, omistajaohjausjaoston jäsen, hyvinvointialueen valtuuston 1. varapuheenjohtaja, aluevaltuutettu, Kontioniemen kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja, Keskustan Kontiolahden kuntayhdistyksen hallituksen jäsen

Perhe: puoliso, seitsemän lasta