Lukijan kynästä: Mietteitä palveluverkkosuunnitelmasta

Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemissä tavoitteissa palvelujen järjestämisestä todetaan, että kaikki asiakasryhmät saavat laadukkaita, vaikuttavia ja tarpeidensa mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa asuinpaikasta riippumatta. Vastuu palvelujen järjestämisestä on hyvinvointialueella. Lakiin on kirjattu, että hyvinvointialue vastaa asukkaiden laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja järjestettävien palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta.

^{Kun katsoo} lokakuussa aluevaltuuston päätettäväksi tulossa olevaa palveluverkkosuunnitelmaa, on selvää, että tavoitteet ja lainmukaiset oikeudet kaikilta osin eivät toteudu Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella tasavertaisesti, vaan Joensuun pitäjät ja useat muutkin maakunnan reuna-alueet ovat jäämässä mopen osaan. Esimerkiksi Eno–Uimaharju-alueella on lähes 5 000 asukasta, joita palvelisi suunnitelman mukaan Enossa sijaitseva sote-palvelupiste, jossa “kaikkia palveluita ei tuoteta säännöllisesti vaan yksilöiden tarpeen mukaan.”

^Melko epämääräiseltä kuulostaa. Lähin sote-keskus olisi Kontio-lahdessa, jonne oman kyydin puuttuessa ainoa realistinen matkustusvaihtoehto on taksi. Se on pienituloisille Kela-kyytinäkin kohtuuttoman kallis. Digitaaliset palvelut ovat hyvä mahdollisuus monissa tilanteissa. Kaikki eivät kuitenkaan käytä nettiä tai digiosaaminen on rajallista. Paikoin yhteydetkin toimivat huonosti. Mihin tutkittuun tietoon pohjautuu näkemys, että kaikki hyvinvointialueen asukkaat eivät tarvitsisi ainakin joitain so-siaali- ja terveydenhuollon palveluja lähipalveluna?

^{Aluevaltuutettuna} koen, että tehtäväni on ajaa tasavertaisia palveluja kaikille maakunnan asukkaille. Tunnen kuitenkin usein itseni tuulimyllyjä vastaan taistelevaksi kumileimasimeksi.

^{Oli ilo} huomata, että myös aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen jakaa näkemyksen, että myös pienillä paikkakunnilla tarvitaan sote-asema lääkäreineen ja hoitajineen (Karjalainen 16.9.). Monessa paikassa asukkaat olisivat varmasti tyytyväisiä, jos palvelua olisi säännöllisesti edes parina päivänä viikossa.

Hyvinvointialueella ei ole itseisarvoa, vaan se on olemassa ainoastaan asukkaitaan varten. Suunnitellaan siis palvelut aidosti asukkaiden parasta ajatellen. Keinoja aina löytyy, jos tahtoa on.

Sari Huovinen, aluevaltuutettu