Pitkäjänteisen työn tulos: Kontiolahti on Maakunnan vuoden 2024 yrittäjyyskunta
Jarkko Peiponen (vas.) ja Jari Tuononen toteavat Kontiolahdella tehdyn työtä yrittäjyyden eteen jo pitkän aikaa.
Kontiolahti on valittu Maakunnan vuoden 2024 yrittäjyyskunnaksi. Palkinnon myöntää vuosittain Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry.
– Kontiolahden kunnan toiminta on yrityslähtöistä kaikilta osin. Yritykset otetaan huomioon jo päätösten valmisteluvaiheessa ja kunnan päätöksenteko koetaan yritysten kannalta avoimeksi ja tehokkaaksi, valinnan perusteluissa mainitaan.
Kiitosta saa kunnan kehittämisyhtiö Kontionloikka oy, jonka todetaan onnistuneen palvelemaan yrityksiä matalalla kynnyksellä. Lisäksi Kontiolahden Yrityspalvelu oy:n todetaan rakentavan aktiivisesti tiloja yrityksille, minkä myötä kunnan teollisten työpaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi.
Kontiolahti on saanut yrittäjyyskuntapalkinnon aiemmin vuosina 2006 ja 2020.
Tyytyväiset yrittäjät
Kontiolahden kaupunginjohtaja Jari Tuononen ja Kontionloikka oy:n sekä Kontiolahden Yrityspalvelu oy:n toimitusjohtaja Jarkko Peiponen toteavat, ettei kunnan menestys yrittäjyyspolitiikassa ole tapahtunut hetkessä.
– Pitkäjänteinen, strateginen työ, jota on tehty jo pitemmän aikaa ennen meitä, sekä rohkeus ja ennakkoluulottomuus, Tuononen sanoo.
– Yrittäjäyhdistyksen hallituksen ja kunnanhallituksen yhteiset tapaamiset alkoivat jo 70-luvun lopulla. Elinkeinoelämää on haluttu kuulla todella vahvasti, Peiponen lisää.
Kontiolahti sijoittui Suomen Yrittäjät ry:n kevään kuntabarometrissa Pohjois-Karjalan ykköseksi. Joka kolmas vastaaja koki kunnan päätöksenteon erittäin hyväksi ja toinen kolmannes hyväksi.
– Kontiolahti oli kaikissa kategorioissa maakunnan paras. Arvostan tulosta, otanta on iso ja palaute tulee suoraan yrittäjiltä, silloin se lienee totta, Tuononen toteaa.
Rohkea liike
Vuoden yrittäjyyskunta -valinnan perusteluissa todetaan Kontiolahden maankäytön ja lupapalveluiden saaneen yrittäjiltä hyvää palautetta.
– Kunnan menestyminen on suoraan kytköksissä yritysten määrään ja työpaikkoihin, ja tämä on ymmärretty kunnan päätöksenteossa.
Myös Kontiolahdella käytössä oleva elinkeinopoliittinen ohjelma ja yritysvaikutusten arviointi saavat kiitosta.
Jari Tuononen toteaa Kontiolahden olevan sopivan kokoinen kunta: maakunnan toiseksi suurin, mutta toisaalta riittävän pieni.
– Kunta on todella ketterä esimerkiksi kaavoituksen ja maankäytön suhteen. Siten pystytään palvelemaan sekä olemassa olevia että tänne tulevia yrityksiä.
Myös yritysten monipuolisuus takaa sen, ettei kunnan elinkeinoelämä ole niin haavoittuvainen taantuman sattuessa.
– On selvitty kahdesta isosta rakennemuutoksesta: Perloksen toiminnan loppumisesta sekä varuskunnan lakkaamisesta, jolla myös oli välillisiä vaikutuksia yrityselämään, Tuononen toteaa.
Onnistuneena liikkeenä hän mainitsee myös kehittämisyhtiö Josekista irrottautumisen ja sen toimintojen keskittämisen kunnan tytäryhtiöille Kontionloikalle ja Kontiolahden Yrityspalveluille.
– Se oli rohkea liike, joka on tuottanut tulosta.
Kyllä tämä antaa taas uskoa ja uutta virtaa kunnan taloudellisten haasteiden keskellä.Jari Tuononen
Lähitulevaisuudessa Kontiolahdella aiotaan Jari Tuonosen ja Jarkko Peiposen mukaan mennä yrityselämän suhteen hyväksi havaitulla konseptilla.
– Pitemmällä tähtäimellä sen kehittämiseen pyritään panostamaan muun muassa kaavoituksen kautta. Kuunnellaan yritysten toimitilatarpeita. Esimerkiksi Lehmon alueen kaavoitus mahdollistaa pienteollisuudelle ja vähän isommallekin hyvän paikan Joensuun läheisyydestä, Peiponen sanoo.
Vuoden yrittäjyyskunta -palkinto luovutettiin keskiviikkona Kolilla pidetyssä maakunnallisessa kunnallisjohdon seminaarissa. Jari Tuononen toteaa, että kuntabarometrin tulosten perusteella palkinto ei oikeastaan yllättänyt.
– Oltiin siinä niin ylivoimaisia. Nöyränä, mutta ylpeänä otamme palkinnon vastaan. Kyllä tämä antaa taas uskoa ja uutta virtaa kunnan taloudellisten haasteiden keskellä.
