Pielisjokiseutu 60 vuotta: Uimaharjun tehtaan ympärillä vallinnut epävarmuus hälveni Enocellin suursellutehtaan rakennustöiden pyörähdettyä käyntiin syksyllä 1990

Vuosien virrasta

1990

Tunnelmat Rahkeen sahalla apeat

Rahkeen sahan 40 työntekijää sai kuulla ikävän tiedon, että sahaa uhkasi pahimmassa tapauksessa lopettaminen. Vapo oy:n Pielisen tulosyksikön johtajan Aaro Hiltusen mukaan etsittiin vaihtoehtoja, miten toimitaan, kun puisten ratapölkkyjen käyttö väheni huomattavasti.

– Ei hyvältä näytä, kiteytti työntekijöiden tuntoja varaluottamusmies Aimo Lukkarinen. (7.6.1990)

Kontiolahden golfkenttä auki

Kontiolahden golfkenttä avattiin kävijöille. Avauspallot lyötiin kentän osakkaille ja Karelia-golfin jäsenille järjestyssä epävirallisessa kilpailussa. Viralliset avajaiset olivat luvassa 11. elokuuta 1990.

Karelia-golfin puheenjohtaja ja kilpailun johtaja Väinö H. Broman kiitti Kontiolahden kuntaa sekä kentän rakentajia ja hoitajia erinomaisesta radasta. (19.7.1990)

Uimaharjuun Euroopan tehokkain tehdas

Enocellin suursellutehtaan peruskivi muurattiin ja rakennustyöt käynnistyivät virallisesti. Lehdessä kuvattiin, että samalla hälveni viimeinenkin epävarmuus Uimaharjun tehtaiden tulevaisuudesta.

– Haaveet omasta paperikoneesta saadaan ainakin näillä näkymin Uimaharjussa heittää. Vuorineuvos Pentti Salmi totesi, ettei Uimaharjun tulevasta tuotannosta jää juuri vapaata markkinasellua. Reilun 500 000 tonnin tuotannosta neuvostoliittolainen osapuoli saa 20 prosenttia ja loput viedään kapasiteettiaan lisääville EG:n Vuoksenlaakson tehtaille, Pielisjokiseutu kertoi jutussaan. (19.9.1990)

Tellervo Koivistolla kiireinen iltapäivä Enossa

Rouva Tellervo Koivisto vieraili Enossa tiistaina 23.10.1990.

– Kiireisen iltapäivän aikana rouva Koivisto ehti osallistua Koliprintin uuden painotalon vihkiäisiin sekä tutustua kuntaan, terveyskeskukseen ja Ahvenisen kouluun, paikallislehti kertoi. (25.10.1990)

Dartsin Suomen ennätys Enoon

Uimaharjulaisen Pihkatikka -88:n heittäjiä Mauri Timosta ja Ari Ollikaista tituleerattiin dartsin uunituoreiksi Suomen ennätysmiehiksi. He heittivät Uimaharjussa vuorokauden aikana yhteensä 582 390 pistettä. Aiempi ennätys lyötiin lähes 10 000 pisteellä.

– Vaikeimmat hetket sattuivat aamuyön tunteihin, jolloin tulostaso alkoi pudota. Viimeisten tuntien piristyminen varmisti kuitenkin uuden, komean Suomen ennätyksen, Pielisjokiseudussa raportoitiin. (29.10.1990)

Lehmon yläastetta ei kuopattu

Kontiolahden kunnassa keskusteltiin syksyn mittaan toisen yläkoulun mahdollisuudesta. Lehmossa järjestetyssä keskustelutilaisuuden neuvoa-antavassa äänestyksessä kahta yläastetta kannatti 82 henkilöä 90:stä. Huoltajille ja muille asiasta kiinnostuneille esiteltiin tilaisuudessa myös yhden ja kahden yläasteen vaihtoehtojen rakentamiskustannusten vertailutilastoja.

Koulutoimenjohtaja Reino Hiltusen tilastoissa oppilasmäärän kasvu näytti pysähtyvän, joten hän ehdotti asian maltillista seuraamista parin vuoden ajan. (5.11.1990)

38 somalialaista saapui Lehmoon

Hotelli Julieen Lehmoon nopealla aikataululla pystytetty pakolaisten turvapaikkakeskus vastaanotti 38 somalialaista turvapaikanhakijaa.

– Ryhmä oli ”etujoukko” Joensuun seudulle näillä näkymin sijoitettavasta 150–170 somalialaisen ryhmästä, josta arviolta puolet saa majoituksen Lehmosta. (12.11.1990)

Ehdotus: Liikennevalot Enon ongelmaristeykseen

Enon kunnanhallitus esitti, että Enon keskustan risteyksen liikenneturvallisuutta varmistettaisiin alikulkutunnelin lisäksi liikennevaloilla.

– Liikennevalojen ilmestyminen Enon keskustaan olisi merkkitapaus maakunnallisessakin mittakaavassa. Joensuun ja Nurmeksen kaupunkeja lukuun ottamatta ei liikennevaloja muualla Pohjois-Karjalassa tiettävästi ole, paikallislehti uutisoi. (26.11.1990)

Tietopesäke uranuurtajana tele-etäisopiskelussa

– Kontiolahti voi osallistua vaikkapa arkkitehtipalaveriin, jossa kommunikoidaan puhelinlinjojen välityksellä edullisin kustannuksin. Helsingin yliopiston Lahden täydennyskoulutusyksikkö ja Tietopesäkkeen yrittäjät ovat tehneet sopimuksen monimuoto-opetukseen liittyvän opetusteknologian siirrosta Tietopesäkkeen yrittäjille.

Teleluokkien avajaistilaisuutta saattoi seurata yhtä lailla Kontiolahden Tietopesäkkeessä kuin Helsingissä, Lahdessa tai Pennstaten yliopistossa Amerikassa. Tietopesäke vihittiin käyttöön elokuussa 1990. (26.11.1990)

1995

Enolaiset tyytyväisiä eurohintoihin

– Enolaisissa ruokakaupoissa nähtiin alkuviikosta tyytyväisiä asiakkaita. Eurohintoja on seurattu tiedotusvälineistä tarkasti ja otettu selville, mitkä hinnat laskevat ja mitkä nousevat, Pielisjokiseudussa kerrottiin Suomen liityttyä vastikään Euroopan Unioniin.

Kuluttajatutkimuskeskuksen arvion mukaan EU-jäsenyyden myötä olisivat laskeneet eniten jauhojen ja suurimoiden hinta, jopa 34 prosenttia. (5.1.1995)

Akvaario-kokeilulle ei riittävää kannatusta

Kontiolahdessa suunniteltiin Akvaario-kokeilua, jossa 7.-luokkalaisten opetus olisi järjestetty omalla kyläkoululla. Kokeiluun ei löytynyt lopulta kunnassa huoltajilta merkittävää kannatusta, joten ajatuksesta luovuttiin. (23.2.1995)

Kunnan kehitys riippuu enolaisista itsestään

Enon kunta järjesti yhteistyössä Pielisjokiseudun kanssa EnoIdea-95-kilpailun kaikille enolaisille. Tavoitteena oli löytää uusia ideoita kehittää kunnan toimintaa. Kilpailun voittaneen Alpo Kukkosen kaksi ideaa olivat yhteydessä toisiinsa.

– Matkailijan palvelupisteideassa ”Ei puttoo Eno veneestä” halusin tuoda esille menneisyyden ja tämän hetken haasteet. ”Eno is the best One” -idealla taas halusin kääntää katseet tulevaisuuteen. (3.4.1995)

Enocellin päästöjen pienentyminen näkyy

– Enocellin jätevesipäästöjen pienentymisen ansiosta Pielisjoen vedenlaatu on palautumassa 1980-luvun alkupuolen tasolle. Vedenlaadun parantumisen kalojen maussa ovat havainneet myös joella kalastavat, Pielisjokiseutu uutisoi.

Vuonna 1994 Enocellin fosforipäästö vesistöön oli pienentynyt seitsemään kiloon vuoden 1993 yhdeksästä kilosta. (1.5.1995)

Leijonien laukut Enosta

Suomen miesten jääkiekkojoukkue voitti historiallisen ensimmäisen MM-kultansa toukokuussa 1995.

– Osasyyllisenä Suomen maajoukkueen hyvään menestykseen olivat Enossa valmistetut jääkiekkokassit. Kunnian sai osakseen tekstiiliyritys LK-laukku Armada.

Tuotantopäällikkö Matti Kekäläinen kertoi kassitilauksen tulleen pari viikkoa ennen MM-kisoja. 38 laukkua valmistettiin viikossa kolmen ihmisen voimin. (18.5.1995)

Mönnin ja Iiksen koulut saivat jatkoaikaa

Kunnanvaltuusto sai käsiteltäväkseen esityksen Iiksen ja Mönnin alakoulujen lakkauttamisesta 1.8.1995 alkaen. Taustalla oli koulujen säilymisen rajaksi asetettu 14 oppilaan raja, jota Mönnin ja Iiksen koulut eivät ennusteiden valossa olisi enää täyttäneet. Kunnanvaltuusto antoi kouluille jatkoaikaa äänin 19–15. (18.5.1995)

Perloksen Lehmonharju vihittiin käyttöön

Nokia-konsernin toimitusjohtaja Jorma Ollila vihki muoviosia Nokian matkapuhelimiin valmistaneen Perloksen Lehmonharjun tehtaan. Tilaisuuden aikaan tehtaassa työskenteli noin 26 henkilöä ja vuoden lopussa työntekijäluvun oli määrä kasvaa 45:een. Perlos oli Kontiolahden merkittävin teollisuustyönantaja. (25.5.1995)

Mari ensimmäinen luistelija jäähallissa

– Vaikka jään tekeminen Enon jäähalliin vei hieman odotettua kauemmin, nyt kaikki on kunnossa luistelijoita ja kiekkoilijoita varten. Jää saatiin valmiiksi tiistaina. Jäähalliprojektia vetäneen Martti Laukkasen tytär Mari sai kunnian olla se onnellinen, joka samana päivänä piirsi ensimmäiset luistimenkuviot jäähän, Pielisjokiseutu kertoi torstaina 19. lokakuuta 1995.

2000

Kippis uudelle vuosituhannelle!

Glögimaljan uudelle vuodelle ja 2000-luvulle kohotti Vallisärkällä melkoinen määrä enolaisia. Vuosituhannen vaihtuminen ei hytkäyttänyt Vallisärkällä discossa ja rakovalkeilla juhlineita riehaantumiseen asti, paikallislehdessä kerrottiin vuodenvaihteen jälkeen.

Myös pelon tietokoneiden sekaisin menemisestä raportoitiin olleen aiheeton. Vanhatkin koneet vaihtoivat vuoden hyvin, kertoi atk-tukihenkilö Kaija Airaksinen Enon kunnanvirastolta. Kontiolahden kunnan atk-päällikkö Juhani Härkönen oli piipahtanut töissä jo sunnuntaina testaamassa tärkeimpiä ohjelmia. (7.1.2000)

Puukirjasto Enolta ennakkoluuloton ratkaisu

Enon kirjaston harjannostajaisissa vieraillut alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen kiitteli Enon kunnan päättäjiä edelläkävijöiksi, kun puu valittiin kirjaston rakennusmateriaaliksi. Enosta ja lähialueelta tulleiden raaka-aineiden ja materiaalien arvo oli noin miljoona markkaa 6,5 miljoonan markan hankkeesta. (17.2.2000)

Eno ja Kontiolahti jäivät ilman postikonttoria

Osana Postin järjestelyjä Enon, Kontiolahden ja Uimaharjun postikonttoreiden kerrottiin lopettavan toimintansa syksyllä 2000. Postipalvelut siirtyivät yrittäjävetoisiksi, tosin Kontiolahdessa vasta keväällä 2001. (17.4.2000)

Ympäristökasvatushanke käynnistyy verkossa

Syksyllä 2000 käynnistyi Enon koulutoimen johdolla 48 koulussa eri puolilla maapalloa maailmanlaajuinen ympäristökasvatushanke ENO, jossa opiskeltiin verkossa. Enon kouluista mukana Mika Vanhasen ja Urpo Ahlholmin ideoimassa hankkeessa olivat alkuun lukion valinnainen ryhmä sekä Uimaharjun koulun 8.A-luokka. (2.5.2000)

Erkki Ainola nukkui pois

Pielisjokiseudun perustaja, toimittaja Erkki Ainola kuoli 16.5.2000.

– Eka tapasi sanoa ja opetti, että paikallislehden pitää olla niin lähellä lukijaansa, että tuntuisi kuin toimittaja koskettaisi juttunsa lukijaa, muistokirjoituksen tehnyt Pekka Rantala kuvaili. (2.6.2000)

2010

Enon tasapuolisista palveluista taisteltava

– Enon ensimmäinen vuosi Joensuun kaupungissa kuntaliitoksen jälkeen on ollut paljolti opettelua isompaan yksikköön, lehti uutisoi.

– Tällä kokemuksella joitakin asioita olisi neuvoteltu toisin. Mutta liittymisvaiheessa tuli niin paljon asioita, ettei kaikkiin yksinkertaisesti osattu varautua, kuvaili kaupunginvaltuutettu, vuosikymmeniä Enon kuntapäättäjänä toiminut Pekka Kukkonen. (7.1.2010)

Laukkanen olympialaisiin

Mari Laukkasesta (nyk. Eder) tuli Enon Kisa-Poikien ensimmäinen olympiaurheilija, kun hänet valittiin toiseksi naisampumahiihtäjäksi Vancouverin talviolympialaisiin Kontiolahden Urheilijoiden Kaisa Mäkäräisen lisäksi. 22-vuotias Mari oli hiljattain voittanut alle 23-vuotiaiden maastohiihtosprintin maailmanmestaruuden. (4.2.2010)

Uimaharjun koulusta kirjelmöidään

– Uimaharjulaiset vaativat koulunsa oppilaille terveellisiä, turvallisia ja asianmukaisia tiloja. Kirjelmä, jossa vaaditaan tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä välittömästi koulun osalta, toimitetaan Joensuun koulutuslautakunnalle, Pielisjokiseutu kertoi. (11.2.2010)

Taistelu lukiosta jatkuu

Joensuussa järjestettiin kuulemistilaisuus liittyen kouluverkkoselvitykseen, jossa oli kaksi vaihtoehtoa, joissa joko Enon tai Pyhäselän lukio olisi lakkautettu.

– Vaihtoehtona voisi olla myös molempien maaseutulukioiden säilyttäminen, sillä kaupungin laitamilla, vielä Enon kirkonkylästäkin syrjässä olevat nuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan opiskelujen suhteen, enolaiset totesivat. (25.2.2010)

Enoon kyläyhdistys

Enon toisessa kyläkahvilaillassa päätettiin perustaa kyläyhdistys. Kyläyhdistyksen merkittävimmiksi tehtäviksi listattiin kylätalon saaminen Enon keskustaan, toiminnan järjestäminen sekä kahvilan pitäminen kylätalolla. Toive heräsi myös Eno-päivien perinteen elvyttämisestä. (10.6.2010)

Pienet pysyvät Ukkolassa

Ukkolan koulun ovelle nostettiin pönkä koulun lopettamisen merkiksi. Vaikka Ukkolan koulu lakkautettiin ja oppilaat siirtyivät Uimaharjuun, koulurakennus sai uutta käyttöä syksyllä 2010, kun Ukkolassa aloittivat lukuvuoden Uimaharjun koulun 1.–2.-luokkalaiset sekä esikoululaiset. (10.6.2010)

Jakokoskella kylähulluutta parhaimmassa muodossa

Olympiavoittaja Marja-Liisa Kirvesniemi sivakoi tuhatpäiseksi kuvaillun yleisön edessä Jakokosken kesähiihdoissa. Lillehammerin olympialaisissa käyttämänsä puku päällään hiihtänyt Kirvesniemi oli ylivoimaisesti retrosarjan nopein.

– Järjestäjät olivat selvästi lyöneet ”viisaat päät yhteen” ja tuotekehittelyn tuloksena heinäseipäiden katveessa kulkeneen ”tönkkösuolatun ladun” luisto oli edellistä kesää huomattavasti parempi, mutta silti se kaivoi hellesäässä taatusti hikikarpalot esiin jokaiselta hiihtäjältä, lehdessä kuvailtiin. (8.7.2010)

Matka jäi kesken

Henkilöauton kuusi matkustajaa menehtyi törmäyksessä sahatavaralastia kuljettaneen rekan kanssa Ahvenisentiellä neljän tien risteyksessä. Onnettomuus järkytti laajasti koko maakunnassa. Paikalliset tiesivät risteyksen vaaralliseksi. Onnettomuuden jälkeen risteystä kritisoitiin huonosta näkyvyydestä. (19.8.2010)