play

Poliisin mukaan Pohjois-Karjalassa ajetaan pääosin säntillisesti – ajo-opetuksessa hämmentäviä tilanteita tulee vastaan päivittäin

Suomalaiset ajavat ylinopeutta useammin kuin 22 muun eurooppalaisen maan kuljettajat keskimäärin. Kuvituskuva.

Suomalaiset ajavat ylinopeutta useammin kuin 22 muun eurooppalaisen maan kuljettajat keskimäärin. Kuvituskuva. Kuva: Susanna Lehikoinen-Eriksson

Susanna Lehikoinen-Eriksson

Liikenneturvan verkkosivuilla todetaan, että liikenteessä, kuten muissakin verkostoissa toimimiseen tarvitaan vuorovaikutusta. Komisario Jyrki Koskinen Itä-Suomen poliisilaitokselta pohtii, että pohjoiskarjalaiset ottavat isossa kuvassa muut huomioon todella hyvin ja noudattavat sääntöjä huolellisesti.

– Muiden huomioiminen näyttäytyy parhaiten siinä, että omasta edusta luovutaan tarvittaessa esimerkiksi liikenneympyröissä ja liittymiskaistoilla.

Vaikuttaisi, että kuntien keskusalueilla on enemmän liikennerikkomuksia kuin maaseutualueilla, joskin on huomioitava, että valvontaa keskitetään runsaan liikennevirran alueille eli esimerkiksi kuntakeskuksiin.

Etenkin 17-vuotiaiden ja sitä vanhempien kuskien huolimaton, joskus holtitonkin ajokäyttäytyminen huolettaa poliisia.

– Talvella alkaa luistattelut, kesällä on voimakasta kiihdyttelyä ja renkaiden polttamista, Koskinen kuvaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pohjois-Karjalassa muun muassa törkeän ylinopeuden vuoksi ajokieltoon määrätyistä kuljettajista suurin osa on 1990–2000-luvun vaihteilla syntyneitä.

Torvi soi viikoittain

Yksi liikennekäyttäytymiseen kaikkiin liikkujiin vaikuttava tekijä ovat nopeasti syttyvät tunteet etenkin ruuhkissa, Liikenneturvan verkkosivuilla mainitaan. Silloin pienikin yllätys voi ärsyttää. Poliisin näkökulmasta niin sanottu rattiraivo saattaa näyttäytyä esimerkiksi kilpaa ajamisesta johtuvina ylinopeuksina.

Kontiolahden autokoulun yrittäjä, liikenneopettaja Anna Bäcklund puolestaan kertoo, että liikennekäyttäytyminen nousee esille etenkin ajotunneilla, kun vastaan tulee hämmentävä tilanne.

– Joka päivä tulee tilanteita, että turvavälejä ei pidetä ja viikoittain joku painaa ärsyyntyneenä torvea. Voi olla, että lähdemme liikkeelle hitaasti tai ajamme hiljempaa kuin suurin sallittu nopeus. Niistä sitten keskustellaan oppilaan kanssa.

Joka päivä tulee tilanteita, että turvavälejä ei pidetä ja viikoittain joku painaa ärsyyntyneenä torvea.
Anna Bäcklund

Bäcklund pohtii, että ehkä autossa ollaan kuplassa, jossa on helppo kaasuttaa pois tilanteesta: jalankulkijana harva näyttäisi kanssaliikkujalle keskisormea. Eikä tööttäilyä kuulu vain oppilaan ajaessa.

– Välillä huvittaa ajaa yksin koulun autolla, kun torvet vain soivat. Omalla autollani kohtaan tööttäilyä aika vähän. Ehkä valkoinen kolmio on osalle symboli, että tuon ajamisesta ei tule mitään, Bäcklund summaa.

Kysely: Oletko kokenut rattiraivoa?

Kontiolahden kirkonkylällä asuva Martti Jyrkönen kertoo kokeneensa joskus itsekin rattiraivoa, onneksi vain harvoin.
- Se ärsyttää, kun joku ajaa melkein kiinni puskurissa tai tekee aggressiivisen ja välinpitämättömän ohituksen. Olen myös nähnyt rattiraivoa. Täällä ei niinkään, mutta Etelä-Suomessa, jossa liikenteen rytmi on ihan toisenlainen.

Kontiolahden kirkonkylällä asuva Martti Jyrkönen kertoo kokeneensa joskus itsekin rattiraivoa, onneksi vain harvoin. - Se ärsyttää, kun joku ajaa melkein kiinni puskurissa tai tekee aggressiivisen ja välinpitämättömän ohituksen. Olen myös nähnyt rattiraivoa. Täällä ei niinkään, mutta Etelä-Suomessa, jossa liikenteen rytmi on ihan toisenlainen. Kuva: Susanna Lehikoinen-Eriksson

Kontioniemeläinen Heljä Oksanen ei koe ärsyyntyvänsä helposti liikenteessä.
- Mielestäni jokaisella on oikeus kulkea, miten kulkee. Joskus olen kyllä nähnyt rattiraivoa: jos ajaa vähänkään hitaammin ja sitten joku ohittaa – tai jos liikennevaloissa ei heti lähde liikkeelle, niin töötti ja käsimerkit viuhuvat kyllä.

Kontioniemeläinen Heljä Oksanen ei koe ärsyyntyvänsä helposti liikenteessä. - Mielestäni jokaisella on oikeus kulkea, miten kulkee. Joskus olen kyllä nähnyt rattiraivoa: jos ajaa vähänkään hitaammin ja sitten joku ohittaa – tai jos liikennevaloissa ei heti lähde liikkeelle, niin töötti ja käsimerkit viuhuvat kyllä. Kuva: Susanna Lehikoinen-Eriksson

Varparantalainen Leena Quist ei ole kokenut rattiraivoa.
- Joskus olen nähnyt hurjia ohituksia, mutta täällä kylässä liikenne sujuu ihan hyvin. Kaupungissa voisi ottaa jalankulkijat paremmin huomioon. Varparannalla kyllä rikotaan nopeusrajoituksia ja kun koiran kanssa on lenkillä, niin jotkut ajavat hyvin läheltä.

Varparantalainen Leena Quist ei ole kokenut rattiraivoa. - Joskus olen nähnyt hurjia ohituksia, mutta täällä kylässä liikenne sujuu ihan hyvin. Kaupungissa voisi ottaa jalankulkijat paremmin huomioon. Varparannalla kyllä rikotaan nopeusrajoituksia ja kun koiran kanssa on lenkillä, niin jotkut ajavat hyvin läheltä. Kuva: Susanna Lehikoinen-Eriksson

Elmeri Väisänen Tohmajärveltä tuumii varmasti joskus kokeneensa rattiraivoa. 
- Tai ehkä ei voi puhua raivosta, vaan ärsytyksestä. Vuodessa tulee ajettua noin 35 000 kilometriä, ja paljon pitkää matkaa. Niissä tilanteissa ärsyttää, kun joku tekee vaarallisen ohituksen tai parkkipaikalla mitä ihmeellisempiä kiihdytyksiä tai peruutuksia.

Elmeri Väisänen Tohmajärveltä tuumii varmasti joskus kokeneensa rattiraivoa. - Tai ehkä ei voi puhua raivosta, vaan ärsytyksestä. Vuodessa tulee ajettua noin 35 000 kilometriä, ja paljon pitkää matkaa. Niissä tilanteissa ärsyttää, kun joku tekee vaarallisen ohituksen tai parkkipaikalla mitä ihmeellisempiä kiihdytyksiä tai peruutuksia. Kuva: Susanna Lehikoinen-Eriksson

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta