Julkaistu 

Pääkirjoitus: Töllöjen äärestä metsän laitaan

Pääkirjoitus 19.9.2019

Suvi Palosaari

Ampumahiihdon maailmancupin avauskisat Kontiolahdessa kausilla 2020 ja 2021 sai norjalaiselta ampumahiihtäjältä Tiril Eckhoffilta jäätävät terveiset: siellä on jääkylmää eikä katsojia. Myös muutama muu norjalaisurheilija liittyi valitukseen. Kaisa Mäkäräinen kuitenkin toppuutteli Eckhoffin sanoja Yle Urheilulle, ettei sanomisista jaksa kaivaa suurta dramatiikkaa. Vaikka kisapaikkamme panettelu voikin olla tunteenpurkaus, jonka alkuperäinen syy on jossain muualla, saattaa joskus ikävissäkin kommenteissa olla peilattavaa.

Me suomalaiset katsomme mielellämme urheilukisoja televisiosta. Vaikka kisat olisivat ihan nurkan takana, on aina helpompi vaihtoehto klikata television kaukosäädintä ja ottaa mukava asento lämpimällä sohvalla. Mielestäni suomalainen kisakatselukulttuuri paikan päällä on vaisumpaa kuin monissa muissa maissa ja kulttuureissa. Havaintoani tukee Liisa Rahkosen ja Tiia Turusen tekemä opinnäytetyö Kontiolahden kunnan tunnettuuden lisäämisestä tapahtumien avulla. Opinnäytetyössä sanotaan, että vuosina 2017–2018 ampumahiihdon maailmancup-kisojen kävijöistä 24 prosenttia oli Venäjältä. Joensuusta vierailijoita oli 25 prosenttia ja muualta Pohjois-Karjalasta 19 prosenttia. Venäläisten suuri prosentti kertonee omaa lukuaan siitä, että meitä pohjoiskarjalaisia todellakin on nihkeä saada yleisöksi stadionille tai muualle hiihtoladun varteen.

On erikoista, miten vähän Kontiolahden Biathlon -kisoja on markkinoitu merkittävyyteensä nähden. Perusilmoitusten lisäksi houkuttelu kisakatsomoon on ollut vaisua. Näin useiden kisojen kynnyksellä näkyvyyttä kannattaisi hankkia isolla vaihteella. Pohjoiskarjalaisia penkkiurheilijoita voisi houkutella vaikkapa porkkanoin: ”Tule ja kannusta paikan päällä, voita vuoden bensat”.

Kommentoi

Hae sivuilta