Julkaistu 

Pääkirjoitus: Koulukiusaaminen on vaiettu asia

Alkuviikosta monet pienet jalat tepsuttelivat ensimmäistä kertaa koulutietä. Paljon innokkaita, hieman pelokkaita ja jännittyneitä ilmeitä, iloa uuden ja jännän edellä.

Aina pieni mieli ei osaa hahmottaa koulureitin vaaroja, vaikka niitä olisi käyty läpi ja kerrattu kotona etukäteen montakin kertaa. Siksipä meidän autoilevien aikuisten on syytä olla tilanteen tasalla, ajaa ennakoivasti ja ottaa huomioon nopeusrajoitukset ja varoituskyltit. Niitä ei ole laitettu koulujen läheisyyteen turhaan.

Tänäkin syksynä liian moni lapsi ja nuori joutuu kokemaan koulutien varrella ja koulussa myös toisenlaisen uhan – kiusatuksi joutumisen. Vaikka suuri osa Suomen kouluista onkin kiusaamisen vastaisia KiVa-kouluja, todellisuus on kuitenkin karumpi. Monen koulun julistauduttua kiusaamisvapaaksi vyöhykkeeksi on samalla onnistuttu tekemään kiusaamisesta tabu, johon ei osata tarttua hanakasti. Eihän KiVa-koulussa voi olla kiusaamista. Vai voiko?

On helpompi sulkea silmänsä ja lakaista ongelmat maton alle kuin myöntää asia avoimesti ja tehdä sille jotain. Toimenpiteitä kiusaamisen ehkäisemiseksi on entisestään lisättävä ja hyväksyä julkisesti, että kiusaamista esiintyy edelleen – vain sitä kautta ongelmaa voidaan lähteä purkamaan.

Ongelman laajempi ymmärrys vaatii asiantuntijuutta ja näkyviä pelinavauksia. Tärkeimpänä näen koulujen ja vanhempien tiiviin yhteistyön ihan kaikkien oppilaiden kohdalla. Kiusaaminen ei lopu, mikäli siihen puututaan vain yhdessä paikassa.

 

Pääkirjoitus 15.8.2019, Pielisjokiseutu, Suvi Palosaari

Kommentoi

Hae sivuilta