Julkaistu 

Pääkirjoitus: Ymmärrys luonnosta kansalaistaidoksi

Viime lauantaina vietettiin Höytiäisen laskun 160-vuotispäivää. Järvenpohjaa paljastui veden alta 15 700 hehtaaria. Reilun seitsemän metrin vedenpinnan lasku loi järvenympärysalueille uudenlaista elämää. Vihanta maa-alue antoi eväät monien alueiden kehittymiselle.

Laskuajan jälkeen yhteiskunta ja sen rakenteet ovat muuttuneet paljon. Samalla, ikävä kyllä, edistys ja kehitys on tuonut myös lieve-ilmiöitä. Esimerkiksi monet puhtaiksikin mielletyt vesistöt ovat kuormittuneet ihmisten toimista – ojitetut suot ja maatalous ovat osaltaan vaikuttaneet järvien rehevöitymiseen. Vaikka maatalous onkin vähentynyt huomattavasti entisestä, niin uusia kuormittajia on ollut olemassa jo hyvän tovin. Muovin haittoihin ollaan alettu vasta herätä.

Järviyhdistys Pro Höytiäinen tekee työtä vesistön ja ja sen ympäristön turvaamiseksi. Se perustettiin viisi vuotta sitten tavoitteenaan puhdas ja leväkukinnoista vapaa, kalaisa järvi. Yhdistys toivoo, että Höytiäinen tunnettaisiin tulevisuudessa myös vastuullisesta ympärivuotisesta järvimatkailusta ja rantojensa elinvoimaisista kylistä.

Puhtaat luonnonvedet ovat todellakin alueellemme sekä valtti – että haaste. Järviyhdistys tekee hienoa työtä, mutta yksinään tehtävä on mahdoton. Tarvitsemme lisää puhtaiden vesistöjen puolestapuhujia, raja-aitojen rikkomista ja neuvontaa siitä, miten me kaikki voimme vaikuttaa toiminnallamme ja ajattelutavoillamme ympäristöömme. Luonnon hyödyntäminen kestävästi sekä tietyt ekologisuusperiaatteet pitäisikin kuulua kansalaistaitoihin.

 

Pääkirjoitus 8.8.2019, Pielisjokiseutu, Suvi Palosaari

Kommentoi

Hae sivuilta