Julkaistu    |  Päivitetty 

Pääkirjoitus: Plogging on tervetullut muotivirtaus

Pääkirjoitus 28.5., Suvi Palosaari


Viime viikonloppuna ahkeroitiin usealla kylällä. Uimaharjussa järjestettiin Siivoussempalot ja Lehmo siistiksi! -tapahtuma innosti lehmolaisia kaivelemaan varastot tyhjiksi jätteistä ja turhista roinista.

Kevät on muutenkin innostanut alueemme asukkaita ahkeroimaan lenkkipolkujen varsilla ja keräämään mukaansa tien pientareilta löytyneitä roskia. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että samalla kun kohotetaan kuntoa, voi samalla kohottaa myös luonnon puhtausastetta.

Roskienkeruuilmiö ei ole uusi. Jossain vaiheessa se oli ehkä vain vähemmän muodikas. Epämuodikkaana lapsena minäkin aikoinaan värkkäsin naulan kepin nokkaan ja keräsin sillä roskia kodin lähiojista. Puuha oli ennen kaikkea hauskaa, vaikka taustalla pyörikin opitut, ekologiset arvot.
Lapsiin viesti roskaamattomuudesta ja roskien keruun tärkeydestä uppoaakin helposti, ja heistä saa hyvän kaverin roskien keräämiseen. Jo päiväkodeissa kierrättämistä käsitellään monin keinoin. Päiväkodeissa lapset esimerkiksi hautaavat maastoon erilaisia asioita ja tutkivat vuoden päätteeksi, mitä näille asioille on tapahtunut. Banaani häviää, metallipurkki ei.

Tämän aikakauden tyyliin kuuluu sosiaalisessa mediassa näkyminen. Roskasaaliskuvia esitellään mielellään facebookissa tai instagramissa. Facebookista jopa löytyy ryhmä ”Joensuun seudun Plogging”. Plogging tarkoittaa roskien keräämistä, vapaasti suomennettuna roskajuoksua. Muoti-ilmiö sai alkunsa Ruotsista, jossa yhdistettiin juokseminen ja roskien kerääminen.
Jos kuvien jakaminen netissä innostaa ihmisiä keräämään jätteitä ja nostaa pientä leikkimielistä kilpailuasennettakin, on sosiaalisen median käyttö valjastettu hyvään tarkoitukseen. Kaikki ekotekoihin kannustavat hyvänmielen tavat ja keinot ovat sallittuja!

Kommentoi

Hae sivuilta