Julkaistu 

Ristiriitaa kaivoslaissa ja toiveissa

Pääkirjoitus, Suvi Palosaari

Vuonna 2013 Enossa ja Kontiolahdella elettiin jännityksessä. Paikalliset ihmiset odottivat päätöstä uraanikaivoksesta. Kaivosaikeet kaatuivat ja kaivosyhtiö Euro Skandinavian Uranium heitti pyyhkeet kehään. Uraani lepäilee jalkojemme alla edelleen.

Nyt Karelian Diamont Resources Ltd:n geologiset mittaukset ja vähäisen näytteenoton mahdollistava varausilmoitus Liperissä on huolestuttanut alueen asukkaita. Julkisuudessa on kommentoitu, että alueelle kaivoksesta ei tulisi olemaan taloudellista hyötyä, sillä rahat menisivät ulkomaille, jos jotain löytyisi.

Suuri osa suomalaisista on kritisoinut nykyistä kaivoslakia ja sanonut sen olevan elävä muinaisjäännös. Vaalikoneissa kaivoslaista on kysytty kansanedustajaehdokkaiden mielipiteitä. Savo-Karjalassa kaivoslakiin halutaan puuttua jokaisessa puolueessa 98–100 -prosenttisesti. Sen perusteella olisi odotettavissa, että on tulevan hallituksen kokoonpano mikä tahansa, muutoksia tulee.

Mitä vaalien jälkeen oikeasti tapahtuu? Vaikka hallitus kaatui, eduskunta ehti vastikään entisten hallituspuolueiden voimin hyväksyä kaksi kaivoslain muuttamista koskevaa pykälää. Muutosten myötä esimerkiksi kaivosyhtiöt voivat laittaa kaivosluvan vireille tekemättä arviointia ympäristövaikutuksista, vaikka ne pitääkin liittää hakemukseen ennen lausuntokierrosta. Aiemmin kaivoslaki edellytti, että lupahakemukseen on heti liitettävä ympäristöselvitykset, Natura 2000 -arviointi, ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen päätelmä.

Millaisen viestin kyseinen kaivosyhtiöitä helpottava päätös antaa? Se viesti on ristiriitainen vaalikonevastauksiin verrattuna.

Kommentoi

Hae sivuilta