Julkaistu    |  Päivitetty 

Pääkirjoitus: Elämää osana Joensuuta – 10 vuotta liitoksesta

Yhtälailla kuin Pielisjoen kuohuvat kosket on taltutettu ajassa verkkaisemmin kulkevaksi virraksi, on enolaisten ja uimaharjulaisten elämät asettuneet uomiinsa osana Joensuun kaupunkia.

Parin päivän päästä tulee täyteen kymmenen vuotta siitä, kun Eno liittyi osaksi Joensuuta. Päätos liittymisestä tehtiin yksimielisesti, varttitunnissa. Pinnan alla kuitenkin kuohui, ja osa enolaisista vastusti ajatusta. Järjestettiinpä asiasta kuntalaiskyselykin, jonka vastauksista saatiin väännettyä moniakin tulkintoja. Virallinen tulos oli kuitenkin suuntaa antava: enemmistö kuntalaisista kannatti liittymistä.

Millaista on elämä nyt? Osana Joensuuta, osana jotain isompaa? Identiteetti ei tunnu enolaisilta ja uimaharjulaisilta kadonneen, ja omasta taistellaan pystypäin. Poliittisesti alue on edelleen edustettuna Joensuun kaupunginvaltuustossa usean hengen voimin. Enoa ja Uimaharjua ei ole ainakaan toistaiseksi haudattu, eikä vahvalla kotiseutuhengellä tulla hautaamaankaan.

18.12.2008 Pielisjokiseudussa kerrotaan, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Kukkonen korosti, ettei enolaisista tule kuntaliitoksessa joensuulaisia.

”Enolaiset ovat edelleen enolaisia ja Eno paikkakuntana säilyy. Enolainen identiteetti vahvistuu entisestään, Kukkonen vakuutti.”

Kautta Enon discopallon, ehkäpä Kukkonen oli oikeassa. Vielä virtaa Enon veri voimakkaasti alueen väestössä. Enon kunta pääsi 137 vuoden ikään, enolaisuus on kestänyt pidempään.

 

Julkaistu Pielisjokiseudussa 27.12.2018

 

Päivitys 3.1.: lisätty julkaisuajankohta.

Kommentoi

Hae sivuilta