Pääkirjoitus: Nuorilla on erilainen tapa katsoa maailmaa ja käyttää mediaa, joka haastaa journalismin tekemisen malleja

Kovin yleisiä ovat näkemykset siitä, että nykyajan lapset ja nuoret ovat lukutaidon osalta ihan rappiolla. Syyllisiä tähän löytyy milloin laiskoista helikopterivanhemmista kuin opetussuunnitelmastakin. Se, että lukeminen ei kiinnosta yhtä laajasti Z- tai alfa-sukupolven yksilöitä kuin vanhempiaan, on kuitenkin yksittäisiä syitä laajempi ilmiö. Muutoksen taustalla pyörivät isot pyörät. Esimerkiksi 2010–2024 syntynyt alfa-sukupolvi on ensimmäinen sukupolvi, joka on syntynyt digitaalisen maailman ja sosiaalisen median keskelle. He eivät tunne maailmaa ilman älypuhelimia ja virtuaalitodellisuutta.

^{Uutismedian liitto} julkaisi tammikuussa, että 13–18-vuotiaiden selkeästi tärkein uutiskanava on Tiktok. Sieltä uutisia seuraa lähes puolet ikäryhmästä. Toiseksi tärkein uutiskanava nuorille on iltapäivälehtien verkkosivut, joista uutisia seuraa 37 prosenttia nuorista. Nuoret ovat kiinnostuneet erityisesti heidän omaan elämäänsä liittyvistä uutisista ja he kaipaavat lisää nuorten ääntä mediaan.

^{Nämä kaikki} faktat osoittavat, että nuorempien sukupolvien mediankäytön tottumukset ovat tyystin erilaiset kuin vanhempien. Tieto on saatavilla nopeammin ja helpommin, uutiset halutaan lyhyinä videoina. Koska maailma on tietoa tulvillaan, uudet sukupolvet katsovat kohdennetusti juuri sitä sisältöä, mikä heitä itseään kiinnostaa. Enää ei olla sen armoilla, että kirjastosta lainattu fyysinen kirja on ainoa viihdyke tai televisio-ohjelma katsotaan juuri sillä hetkellä kuin kanavayhtiö sen esittää.

^{Väistämättä} kuluttajien tottumusten muuttuminen tarkoittaa muutoksia myös media-alalle. On kehitettävä uusia tapoja, miten journalistinen viesti saadan jaettua tulevillekin sukupolville. On mietittävä, miten nuoret saadaan kiinnostumaan muustakin kuin vain muutamasta kohdennetusta aiheesta. Varmaa on, että työ asian suhteen ei tule loppumaan.