Seurakunta tänään: Siunauksen varassa
Kati Nissi. Kuva: Marja Mölsä
Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta ”siunaus”? Minulle nousee mieleen muistikuvia, esimerkiksi se, kun vanhemmat, kummit ja lähisukulaiset pitävät käsiään juuri kastetun vauvan päällä. Siunaus on myös auringonlaskussa, jota katselen rannalla kauniin kesäpäivän jälkeen sekä kädessä, joka laskeutuu varoen surun murtaman ystävän olkapäälle. Tai juuri uunista otetussa, vielä lämpimässä leivässä, jota käymme maistamaan. Siunaus on leivässä ja viinissä, jotka jaamme kirkon alttarin äärellä. Ja ristissä, joka on tehty hiekalla arkun päälle julistamaan Vapahtajamme voittoa kuolemasta.