Ensilumenlatu avataan lauantaina Kontiolahdella – "Lämpimät ja märät syksyt ja niiden jälkeen tulleet aikaiset talvet ovat olleet hankala yhtälö"

Lauantaina koittaa hiihtokansan kauan odottama hetki, kun ensilumenlatu avataan Kontiolahden ampumahiihtostadionilla. Kesän yli säilötyn tykkilumen levittäminen aloitettiin tiistaina, kertoo Karjalainen.

– Puolentoista kilometrin mittainen latupohja valmistuu perjantaina, sanoi Kontiolahti Outdoorin toimitusjohtaja Kimmo Turunen tiistaina sanomalehti Karjalaiselle.

Ensilumenladun toiminnasta vastaava sekä työhyvinvointi- ja aktiviteettipalveluja tarjoava yritys myöhästytti ladun avaamista tänä syksynä yhdellä viikolla tavanomaisesta ajankohdasta. Päätös osoittautui oikeaksi viime viikonlopun sateiden aikana.

^{TÄLLÄ HETKELLÄ} säätilanne näyttää paremmalta.

– Lämpötila alkaa olla lähellä nollaa, ja seuraavien päivien sääennuste näyttää lupaavalta. Tykkilumi kestää lämpöasteita, mutta kova vesisade ja tuulinen sää ovat huono yhdistelmä, Turunen kertoi.

– Tuulella on yllättävän suuri vaikutus lumen sulamiseen.

Kontiolahdella ei järjestetä tänä syksynä ampumahiihdon maailmancupin osakilpailua, ja se näkyy varastolumen määrässä. Parina aikaisempana vuonna lunta on tehty varastoon 60 000 kuutiometriä, nyt kaivinkoneet louhivat 50 000 kuutiometrin lumikasasta valkoista peitettä latupohjalle.

– IBU-cup on kilpailuteknisesti samanlainen suurtapahtuma kuin maailmancup, mutta televisiointi puuttuu. Se tarkoittaa sitä, että stadionin alueen maisemointiin ei tarvita niin paljon lunta kuin maailmancupissa.

Ensilumenladuksi tehdään aikaisempina vuosina tutuksi tullut hiihtolenkki, jolla on leveyttä kuudesta kahdeksaan metriin. Lumipatjalla on paksuutta enimmillään puoli metriä.

^KEINOLUMESTA tehty ensilumenlatu otettiin Kontiolahden ampumahiihtostadionilla ensimmäisen kerran käyttöön syksyllä 2004. Silloin käytössä oli myös latupohjaan tehty jäähdytysputkisto.

Viime syksynä maapohjaa ei jäähdytetty putkiston avulla taivaisiin kohonneen sähkön hinnan vuoksi, ja jäähdytyskoneisto saa olla rauhassa tänäkin vuonna. Syynä päätökseen on edelleen korkealla oleva sähkön hinta, mutta myös lumetustekniikan kehittyminen.

– Laskimme, että on edullisempaa antaa lumen sulaa kuin käynnistää jäähdytyskoneisto. Siinä on toinenkin etu. Kun jäähdytyskoneistoa ei käytetä, sulanut vesi pääsee valumaan pois, eikä lumipatjan alle muodostu jäätä, Kimmo Turunen kertoo.

Kontiolahden latuverkostoa käyttävät kuntohiihtäjien lisäksi ahkerasti myös kilpaurheilijat. Marraskuun puolivälissä Kontiolahdella järjestetään perinteinen gp-kilpailu, jossa katsastetaan ampumahiihtäjiä kansainvälisiin cup-joukkueisiin. IBU-cupiin ja maailmancupiin lähtevät Suomen joukkueet nimetään Kontiolahden kisojen jälkeen.

Marras–joulukuun vaihteessa järjestettävän IBU-cupin ohjelmaan kuuluvat 15 ja 20 kilometrin mittaiset normaalimatkat. Niitä varten latupohja kasvatetaan neljän kilometrin mittaiseksi.

^{ELO–SYYSKUUN} vaihteessa uutisoitiin Kontiolahti Outdoorin taloudellisista vaikeuksista. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen haki yritystä konkurssiin 15 000 euron saatavien vuoksi.

Miten tilanteeseen jouduttiin?

– Yhtiön kassavaikeuksistahan se tilanne kertoi. Taustalla oli kaksi taloudellisesti vaikeata vuotta, jotka rasittivat kassavarantoamme. Tapahtui myös inhimillinen erehdys, yksi maksumuistutus jäi tarkasti loppuun asti lukematta, Kimmo Turunen myöntää.

Yhtiö on nyt maksanut velkansa lainajärjestelyn avulla. Kiusallisella julkisuudella ei Turusen mukaan ole ollut suurta vaikutusta toimintaan.

– Eihän se tietenkään ollut hyvää julkisuutta. Seurauksena oli paljon kysymyksiä, paljon epävarmuutta.

– Tyhy-toiminnassa ei näkynyt vaikutusta, yhtään perumista ei tullut. Ryhmiä on edellisiin vuosiin verrattuna enemmän. Saimme kuitenkin asian (konkurssiuhan) hoidettua nopeasti pois yhteistyökumppanien kanssa.

Kontiolahti Outdoor on Joensuun Seudun Jäähdytetty Latu Oy:n aputoiminimi. Yhtiön pääomistaja on Kontiolahden Urheilijat. Toisena omistajana yhtiössä on Kontiolahden kunta. Vuonna 2022 yhtiön liikevaihto oli noin 400 000 euroa. Liiketulos oli 26 000 euroa.

^{ENSILUMENLATUUN} liittyvien ongelmien taustalla ei ole pelkästään sähkön hinnan kohoaminen. Muutkin kustannukset ovat nousseet.

– Konekustannukset ovat nousseet viime vuosina ihan räjähdysmäisesti. Polttoaineiden hinnat ovat kohonneet, ja urakoitsijat ovat joutuneet laittamaan korotuksen tuntihintoihin. Lumetustoimintaa on pystytty tehostamaan siten, että käytetyt tunnit ovat olleet tehokkaampia, mutta kustannukset ovat silti nousseet.

Kun hiihtolajeista puhutaan, vaikeuksia tuo tietenkin myös ilmastonmuutos. Pohjois-Karjalan syksyt ovat muuttuneet.

– On ollut lämpimiä ja märkiä syksyjä, ja niiden jälkeen on tullut aikainen talvi. Se on hankala yhtälö. Joku saattaisi sanoa, että välillä on vähän harmittanut, Turunen hymähtää.

Huonoista keleistä huolimatta ensilumenlatua on pidetty hiihdettävässä kunnossa kausikorttilaisia ja muita käyttäjiä varten. Se on tarkoittanut paljon paikkolumetusta, mikä on nostanut jälleen konekustannuksia.

Lämpimien syksyjen jälkeen tulleet aikaiset talvet ovat haukanneet ison palan ensilumenladun myynnistä.– Viime syksynä ja toissa syksynä kausi lyheni 80 vuorokaudesta 60 vuorokauteen. Lyhentyneen kauden vaikutus myyntiin oli suuri kumpanakin vuonna

LUMIVARMUUS, stadionin olosuhteet sekä osaava ja suurkisoissa kouliintunut kisaorganisaatio ovat ne vahvuudet, joilla Kontiolahti on saavuttanut asemansa kansainvälisenä kisajärjestäjänä.

– Täällä on tehty vuosia ja vuosia työtä, että tähän asemaan on päästy. Me olemme yksi Kansainvälisen ampumahiihtoliiton IBU:n luotetuista kisajärjestäjistä. Se on meidän kilpailuetumme ja pönkittää meidän olemassaoloamme yrityksenä ja Kontiolahden Urheilijoita kisajärjestäjänä.

Kontiolahti on vuoden kuluttua jälleen ampumahiihdon maailmancup-näyttämönä, kun kauden 2024–25 avaus järjestetään Höytiäisen rantamaisemissa.

– Niihin kisoihin rupeamme tekemään lumetusta tänä talvena. Täällä järjestetään maailmancupin osakilpailu myös keväällä 2026.

Tänä vuonna maailmancupin avauksen järjestävä Östersund on Kontiolahden tavoin ollut edelläkävijä lumetuksen järjestäjänä. Ruotsalaiset käyttävät myös samanlaista lumetustekniikkaa.

Kontiolahti aikoo olla haussa mukana, kun IBU valitsee arvotapahtumien järjestäjiä vuosille 2026–30.

– Haemme maailmancupeja ja IBU-cupeja, mahdollisesti myös nuorten arvokisoja.

^{KIMMO TURUNEN USKOO} Kontiolahden pysyvän ampumahiihdon suurtapahtumien järjestäjänä myös tulevina vuosina.

– Me emme välttämättä pääse ihan jokavuotiseen sykliin maailmancupeissa, mutta haemme muita arvokisoja siinä rinnalla. Tavoitteena on, että Kontiolahdella järjestetään joka vuosi jokin kansainvälinen kilpailu.

Kontiolahden vahvuudet tunnetaan, mutta yleisömäärässä olisi parantamisen varaa.

– Kaikki palaute kisajärjestelyistä on aina ollut hyvää, mutta IBU:n silmissä meidän haasteemme on yleisö. Valovoimainen tähtemme Kaisa Mäkäräinen ei ole enää mukana, eikä itärajan takaa tule venäläistä yleisöä katsomoon. Meidän pitää pystyä saamaan yleisöä katsomoon. Sinne tulevalle yleisölle on pystyttävä luomaan jotain lisäarvoa, että he tulisivat paikalle eivätkä katsoisi kisoja kotona telkkarista, Turunen pohtii.

Toimintasuunnitelma kansainvälisten ampumahiihtokisojen hakemisesta on siis selvä. Entä kuntohiihtäjät, pääsevätkö he tulevaisuudessakin ladulle jo lokakuussa?

– Kyllä. Tämän hetken tiedon mukaan jatkamme ensilumenladun toimintaa, emmekä aio siirtää avausta eteenpäin. On vain löydettävä kustannustehokkaat ratkaisut.

Jäähdytetyn ladun avajaiset lauantaina 21. lokakuuta kello 9 Kontiolahden ampumahiihtostadionilla. Karjalainen näyttää avaustunnelmat suorana lähetyksenä kello 9 alkaen osoitteessa karjalainen.fi/live.