Vuosien virrasta: Enossa kierrätettiin ahkerasti, Uimaharjun koululla valmistui 500 ateriaa päivässä ja Jouhteniseltä löytyi harvinaisia kääpiä
Jouhtenisessa oli kymmenen vuotta istten runsas kääpilajisto alueella, jolle oli aiemmin syntynyt trombituhoja. Arkistokuva. Kuva: Maarit Similä
Palstalla kerrotaan, mistä Pielisjokiseudussa kirjoitettiin kymmenen, 20 ja 30 vuotta sitten.
Pielisjokiseutu 15.9.1994
Keräyspaperista suurin osa talteen
Pielisjokiseutu kertoi 30 vuotta sitten, että Enossa saatiin edellisvuonna kotikeräyspaperista talteen 60 prosenttia, kun Pohjois-Karjalan läänin keskiarvo oli 50 prosenttia. Keräysasteen todettiin nousseen vielä siitäkin, sillä kesällä otettiin käyttöön kymmenen uutta paperinkeräyspistettä.
Ympäristönsuojelusihteeri Reino Valkonen piti tulosta hyvänä, sillä välimatkat Enossa ovat pitkät. Korkeaan prosenttiin vaikutti Valkosen mukaan ennen kaikkea kansalaisjärjestöjen aktiivisuus. Realistisena tavoitteena Valkonen piti 75 prosentin keräysastetta.
Pielisjokiseutu 13.9.2004
500 ateriaa päivittäin
Enolaisten lasten ja nuorten kouluruoka valmistetaan pääasiassa Uimaharjun koulukeskuksen keittiössä, kertoi Pielisjokiseutu 20 vuotta sitten. Syynä oli kirkonkylän koulukeskuksen remontti ja siitä aiheutuneet ruokahuollon poikkeusjärjestelyt.
Uimaharjussa valmistui 850 ateriaa päivittäin, joista puolisentuhatta kulki jokaisena koulupäivänä kumipyörillä kirkonkylälle. Lisäksi terveyskeskuksen keittiö toimitti ruokaa Louhiojan ja Pekkalan kouluille.
Ruokalistaa oli jouduttu hieman yksinkertaistamaan, että laitteet Uimaharjussa riittivät ja ruoka saatiin kerralla kulkemaan pakettiautossa.
Pielisjokiseutu 18.9.2014
Harvinaisia kääpiä
Kymmenen vuotta sitten Pielisjokiseutu uutisoi, että kääpien lajimäärä on kaksinkertaistunut Jouhtenisen trombituhoalueella edeltävien viiden vuoden aikana ja mukaan oli tullut harvinaisiakin lajeja.
Elokuussa oli tullut kymmenen vuotta täyteen siitä, kun trombi pyyhälsi Kontiolahdella Höytiäisessä sijaitsevan Jouhtenisen saaren yli ja kaatoi 23 hehtaaria mäntymetsää. Lahoavat männyt elättävät monimuotoista kääpälajistoa.
Metsähallituksen suojelubiologit yllättyivät erityisesti oranssikäävän runsaudesta. Uhanalaiseksi luokiteltua salokääpääkin Jouhteniselta löytyi useita itiöemiä. Tuulenkaatoalueella myös puolukka kasvoi runsaana.
