Kontiolahtelainen festivaali kaatui, vaikka esiintyjät olivat alansa huippuja – Nyt kunta perii velkoja varattomalta yhdistykseltä

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi kontiolahtelainen Jari-Pekka Kinnunen, 60, ideoi kotikuntaansa karjalaishenkisen kevättapahtuman nimeltä Pajot. Sana on karjalaa ja tarkoittaa laulua.

Tapahtuman rinnalle luotiin kaksivuotinen hanke, jota rahoitettiin Leader-lainalla ja kunnan tuella.

^{Nyt runsaat} kuusi vuotta myöhemmin tilanne on karu: velkainen yhdistys tileineen on lakkautettu, ja Kontiolahti perii noin 8000 euron saataviaan käräjille saakka.

– Korona kaatoi tapahtuman, joten emme pystyneet maksamaan velkojamme. Vielä viime vuonna yritimme kerätä rahaa konserteilla ja saimme mukaan hyvät esiintyjät, esimerkiksi Isto Hiltusen ja Pauanne-yhtyeen, mutta väkeä ei tullut paikalle, Jari-Pekka Kinnunen kertailee tapahtumien kulkua ja liikuttuu.

– Se tuntui niin pahalta. Vain neljä lasta lastenkonsertissa. Kukaan ei ottanut kantaa Pajotin puolesta, enkä ole edelleenkään päässyt kunnan virkamiesten kanssa puhumaan, Kinnunen suree.

^Myös kunnan kulttuurituottaja Kristiina Isaksson on asiasta harmissaan.

– Pajot oli ihana ja viehättävä festivaali, joka olisi sopinut loistavasti Kontiolahdelle. Yritin ehdotella jopa yhdistymistä Kihauksen kanssa tai että Pajot olisi tullut sille sisartapahtumaksi, Isaksson kertoo.

Hänestä asian yhteydessä näkyy kunnan painopistealueet, eli urheilu ampumahiihtostadioneineen menee kulttuurin edelle.

Hallintopäällikkö Pasi Ruohtula pitää olennaisena, että kaikkia järjestöjä kunta kohtelee tasapuolisesti.

– Pajot ei ole hakenut kunnalta toiminta-avustuksia, joten niitä ei ole voitu sille myöntää. Summan perintään menosta ei ole erillistä päätöstä, vaan se seuraa siitä, jos laskut jäävät maksamatta, Ruohtula perustelee.

^{Sukuhistoriasta} ja muustakin menneestä maailmasta kiinnostunut Jari-Pekka Kinnunen on aikoinaan työskennellyt Venäjällä ja tutustunut rajantakaisen Karjalan asukkaisiin. Ehkäpä siitä johtuen hän innostui karjalaistapahtuman järjestämisestä.

Hän toivoi muita karjalaisjärjestöjä mukaan, kun perusti Karelia Folk -yhdistyksen. Suunniteltiin kaksivuotinen hanke "Parempi Pajot", jolle saatiin maaseudun kehittämisrahaa eli Leader-lainaa 38 000 euroa.

Tuolloin mediassa uutisoitiin, että yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tukea kansalaisten omaehtoista kulttuurin harrastustoimintaa, karjalaisten musiikin harrastusta ja kulttuuriperinteitä sekä osaltaan ylläpitämään Suomen sukulaiskansojen ja kielten tunnettavuutta.

Tavoiteltiin jopa omaa folk-yhtyettä, musiikkikoulutusta ja muuta toimintaa.

– Korona olisi pitänyt hallita paremmin, Kinnunen ruoskii itseään.

^Keväällä 2019 Loimolan voima, Santtu Karhu ja Suistamon sähkö vetivät Kontiolahden Kotiseutukeskuksen navetan täyteen kuulijoita.

Seuraavana vuonna tapahtuma oli koronan takia mahdollinen vasta syksyllä ja silloinkin tiukoin koronarajoituksin.

– Sisältö hienoine elokuvaesityksineen oli hyvä, mutta pienen väkimäärän takia pääsymaksutulot eivät kattaneet kuluja, Kinnunen suree.

Vuonna 2021 elettiin Kinnusen kannalta raskaimpia aikoja: hanke päättyi ja rahojen menoa piti ely-keskukselle selvittää ja selvittää. Lopputuloksena oli se, että tuet putosivat 60 prosenttiin aiemmasta.

Velkaa oli kertynyt 24 000 euroa kunnalle.

– Siinä vaiheessa se oli kuin pommin räjähdys. Hallitus lähti kävelemään, enkä saanut tukea saati opastusta mistään. Ajattelin vielä, että voimme talkoita tekemällä kuitata summan kunnalle, kun tiedossa oli Kontiolahden kunnan 150-vuotisjuhla.

Sellaista mahdollisuutta ei kuitenkaan Kinnuselle tai muillekaan yhdistysaktiiveille tullut.

^Kontiolahden kunnanjohtaja Jari Tuononen pitää lähtökohtaisesti hyvänä systeemiä, että yhdistykset voivat hakea ja saada kotikunniltaan hankeaikaista lainaa eri toimijoilta saatua avustuspäätöstä vastaan.

Näin toimittiin Kontiolahdellakin. Tuonosen mukaan kunta on varsin pitkämielisesti yrittänyt periä lainaamiaan varoja takaisin Pajot-tapahtuman järjestäjiltä.

– Viime maaliskuussa kunnanhallituksen yksimielisellä päätöksellä tehtiin maksusuunnitelma, että Karelia Folk -yhdistys olisi voinut maksaa summan 180 euron kuukausierissä. Työuraltani en muista muita yhdistyksiä, jotka eivät olisi sovitusti hoitaneet velvoitteitaan, Tuononen sanoo.

Häntä harmittaa, että asiasta kehkeytyy puolin tai toisin syyttelyä.

– Tietenkin on harmi, että yksi kulttuuritapahtuma loppui, Tuononen sanoo.

Kysymykseen, miten asiassa edetään, jos velkasumma perinnässä vain kasvaa ja kasvaa, hän vastaa Helsingissä pidetyiltä kuntamarkkinoilta, että täytyy prosessia vielä tutkia.