Julkaistu    |  Päivitetty 

Kuunnelkaa metsätöissä nuoria neuvomisen lisäksi!

Pasi Huttunen

Raju muutos on edessä siinä, kuinka metsiä käytetään ja hoidetaan. Monen metsätilan asiat rullaavat kaikessa rauhassa omalla painollaan, joten tätä voi olla vaikea hahmottaa, mutta metsänomistajien sukupolvenvaihdos on kovalla tohinalla käynnissä ja uusi omistajasukupolvi käyttää metsiään eri tavalla kuin vanhempi polvi.
Ilmastonmuutos vaatii lähes varmasti toimia, jotka vaikuttavat siihen, mitä metsissämme puuhataan, mutta syitä on myös muita. Asiasta on pakko keskustella kaikkia ryhmiä kuunnellen.

Olen tuleva metsänomistaja itsekin, mutta sen lisäksi tämä liippaa työtäni. ALL-YOUTH-nuorisotutkimushankkeen tutkijat ovat haastatelleet ison joukon nuoria metsänomistajia ja tutkimuksen alkuvaiheessakin voi jo todeta, että vanhemmalla ja nuorella omistajasukupolvella on paljon opittavaa toisiltaan.
Nuoriso ei tässäkään ole uhka. Mikään järin radikaali porukka ei ole metsiä ottamassa haltuun. Avohakkuukin taitaa pysyä vaihtoehtona, jos valtiovalta ei lätkäise kieltoa.
Eri-ikäisrakenteinen metsä varmasti lisääntyy ja metsien käyttö tasaikäisinä yhden puulajin peltoina vähenee. Metsästys, marjastus, sienestys tai vaikka pakurikäävän kerääminen ja silkka kuljeskelu metsässä ovat kaikki yhä tärkeämpiä. Myös taloudellisessa mielessä.
Lisäksi on matkailuliiketoiminta, johon ladataan kovia odotuksia. Herra yksin tietää millaisesta hippeilystä metsissämme kiinalaiset ja Punavuoren hipsterit innostuvat maksamaan, jos meillä vain on siihen käypiä metsiä.
Mitä vanhat parrut sitten voivat pennuille opettaa? Juuri sitä konkreettista ja hiljaista tietoa metsien hoitamisesta, uudistamisesta ja vaikkapa raivaus- ja moottorisahan käsittelystä. Uusi metsänomistajasukupolvi saattaa ehtiä lähes keski-ikään ennen kuin saha sattuu käyteltäväksi ensimmäistä kertaa. Nuoremmilla ei aina ole kuusenjuuressa kesät talvet kasvaneen vaistoa siitä, mitä metsässä on tehtävä.
Toisaalta vanhan parrun tapa raivata metsää on usein sellainen, että nykyiseen työergonomiaa korostavaan työelämään kasvanut saa noidannuolen pelkästä katsomisesta. Ikämies saattaa hyvinkin saada muutaman laadukkaan elinvuoden lisää, jos itsetunto antaa myöten kuunnella, mitä klopilla on sanottavaa tässä asiassa.

Nuori polvi on kasvanut ympäristötietoiseksi, eikä ympäristökysymyksiä enää yksinkertaisesti voi sivuuttaa. Maailma ei sitä kestä, eikä Suomi pienen kokonsa tai muun tekosyyn vuoksi saa mitään vastuuvapautta. Nuorilla metsänomistajilla on usein sekä paremmat tiedot että paremmat valmiudet tiedon hankkimiseen, koska kaikki on netissä.
Vanhat parrut, olkaa siis kuulolla!


Kirjoittaja työskentelee vuorovaikuttajana ALL-YOUTH-nuorisotutkimushankkeessa Itä-Suomen yliopistolla.

Kommentoi

Hae sivuilta