play

Eduskuntavaalit: vihreiden ehdokas Kimmo Perkkiö säästäisi päästöoikeudet tuotantoon, joihin vihreitä vaihtoehtoja ei ole ja toisi palveluita syrjäseuduille teknologian avulla

Kimmo Perkkiö (vihr.).

Kimmo Perkkiö (vihr.). Kuva: Susanna Lehikoinen-Eriksson

Susanna Lehikoinen-Eriksson

Kysyimme Enon, Uimaharjun ja Kontiolahden alueella asuvilta eduskuntavaaliehdokkailta seitsemän kovaa kysymystä.

1. Millaisia panostustarpeita Pohjois-Karjalan tie-, raide- ja ilmaliikenteessä mielestäsi on, Kimmo Perkkiö (vihr.)? Mistä rahat?

– Nopeita junayhteyksiä etelään ja länteen tulisi kehittää nopeasti. Vesiyhteys Vuoksen vesistön kautta tulisi avata, jotta saadaan riippumaton laivayhteys Suomenlahdelle. Lentokenttä tulee pitää toiminnassa ja aikatauluja kehittää niin, että ulkomaan jatkoyhteydet toimisivat saumattomasti maakuntiin. Tiet kuntoon. EU:n ja saavutettavuuden avulla kehittyvä talous luovat perustan rahoitukselle.

2. Miten suhtaudut ulkomaalaiseen energiaan? Pitäisikö Pohjois-Karjalassa pystyä lisäämään esimerkiksi tuulivoiman käyttöä?
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

– Energiatuotannon tulevaisuus on hajautetussa ja paikallisessa tuotannossa. Se tuo huoltovarmuutta sähköverkkoon ja energiaomavaraisuuteen. Pitää investoida päästöttömään, riippumattomaan uusiutuvaan energiatuotantoon, jotta hiilen päästöoikeuksia riittää tuotantoon, missä ei vielä löydy järkeviä vihreitä vaihtoehtoja. Tuulivoima on hyvä vaihtoehto sinne, mihin se sopii teknisesti ja maisemallisesti. Tuotannon ja kulutuksen säätövoimaksikin on monenlaisia vihreitä ratkaisuja.

3. Mitä lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveyshaasteiden selättämiseksi pitäisi tehdä?

– Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat parhaita keinoja. Poikien koulumenestyksen parantamiseksi koulumaailmaa on kehitettävä heitä kiinnostavammaksi ja miesopettajien määrää kasvattaa. Inkluusiota on käytetty säästökeinona kehityskeinon sijaan. Virheet pitää korjata pikaisesti. Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja nopea avunsaanti ovat avainasemassa.

4. Millä toimilla vaikuttaisit oman alueesi työllisyyteen ja vastaisit osaajapulaan?

– Matalan kynnyksen polku yrittäjyyteen ja pois. Perustulo, ettei kukaan tipahda sosiaaliturvan ulkopuolelle tai jää yrittäjyyteen loukkuun. Tuettua uudelleenkoulutusta kohtaanto-ongelmien ratkaisuksi. Koulutusta tulevaisuuden ammatteihin. Kestävän kehityksen osaamisen kansainvälistäminen. Metsäteollisuuden modernisointi ja tuotteiden jalostusasteen nosto. Maatalouden kannattavuuden palautus. Maakuntaan ja maahan muuttaville joustavat lähipalvelut.

5. Mitä keinoja olet valmis käyttämään, että myös harvaan asutuille alueille riittää hoitohenkilökuntaa, eikä esimerkiksi terveysasemien, neuvoloiden tai hammashoitoloiden henkilöstöpulasta johtuvia kesäsulkuja tarvittaisi?

– Raha ja arvostus alaa kohtaan pitää saada kohdilleen. Tämä korjaa tilannetta hitaasti. Nopeasti apua löytyy maahanmuutosta ja maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisestä. Tuntuu hullulta, että sairaalassa voi olla lääkäripula ja lattioita moppaa pätevä lääkäri, jonka työllistymisen este on maahanmuuttopolitiikka. Saavutettavuudella ja toimivilla yhteyksillä, kuten internetillä on suuri merkitys. Liikkuvuus ja teknologia voi tuoda palvelut syrjäseuduille.

6. Mistä lisää hoivapaikkoja ikäihmisille?

– Maakuntahimmelin hallintokustannuksien siirto palveluiden toteuttamiseen. Palvelut sinne, missä ikäihmiset haluavat asua. Liikkuvat palvelut, joissa teknologia on hoivahenkilökunnan apuna, ei ikäihmisten riesana. Panostus aktiivisuuteen ja yhteisöllisyyteen vähentää tarvittavien hoivapaikkojen suhteellista määrää. Kun tarvitsee hoivapaikan, pysyvä tulee olla saatavilla. Pariskuntia ei saa erottaa elleivät halua.

7. Mihin alueellasi kaivataan kipeimmin muutosta ja tukea, ja miten uskot voivasi vaikuttaa asiaan eduskunnassa?

– Koulutusta tulevaisuuden aloille. Luonnonvarojen hyväksikäytöstä pitäisi siirtyä niiden monialaiseen hyödyntämiseen tiede-, tutkimus-, kulttuuri- ja matkailuakseleilla. Maakunnasta tulisi tehdä Lapin veroinen matkailukohde. Alueen ja sen tuotteiden ja palveluiden kansainvälinen saavutettavuus hyvien tie-, rautatie-, lento-, vesi- ja tietoliikenne-yhteyksien kautta.

Kimmo Perkkiö

Ikä: 49

Asuinpaikka: Lehmo, Kontiolahti

Ammatti: Tuottaja, äänisuunnittelija, yrittäjä

Luottamustehtävät: Kon-tiolahden kunnanvaltuutettu, maakuntavaltuutettu, Kontiolahden ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja

Perhe: puoliso, kolme lasta

Mielenkiinnon kohteet: musiikki, elokuva, kalastus, pyöräily, laskettelu, tiede ja taide

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta