Maakunnan metsäkiinteistöjen myynti syöksyssä

Metsätilojen hinnat ovat silti ennätyskorkealla. Maanmittauslaitos arvioi hintojen jarruttavan kauppaa.

Pohjois-Karjalassa toteutui alkuvuonna ainoastaan 151 metsäkiinteistökauppaa, kertoo sanomalehti Karjalainen.

Tämä ennakoi koko vuoden saldon jäävän vain runsaaseen 300 kauppaan, vaikka kaupat painottuvatkin hivenen loppuvuoteen, arvioidaan Maanmittauslaitokselta.

Vuonna 2022 metsäkiinteistökauppoja tehtiin Pohjois-Karjalassa lähes 500, joten syöksy on melkoinen.

Jos kauppamäärät jäävät vain hieman yli 300 kappaleeseen, tulee vuodesta 2023 hiljaisin kauppavuosi pitkään aikaan.

Trendi on Etelä-Pohjanmaata lukuun ottamatta koko Suomessa sama, joskaan ei välttämättä yhtä jyrkkä.

”Ei merkityksellinen poikkeaminen”

Joensuulaisen Suomen sijoitusmetsät oy:n näkemys metsätilakauppojen toteumasta ei ole yhtä penseä kuin Maanmittauslaitoksen tilastot antavat ymmärtää, vaikka pudotus näkyy heidänkin tilastoissaan.

– Viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna kauppamäärä väheni 27 prosentilla ja myyty pinta-ala jopa 45 prosenttia, kertoo metsätietopäällikkö Eero Viitanen.

Hänen mukaansa kaksi edellistä vuotta ovat olleet Pohjois-Karjalassa melko vilkkaita, mutta 2020 oli kauppojen lukumäärän suhteen melko samansuuntainen kuin nyt.

– Eli mitenkään poikkeuksellisesta markkinavolyymin pienentymisestä ei ole kyse. Tänä vuonna koko maan trendinä näyttää olleen, että kaupan on ollut aiempaa pienempiä kohteita.

Suomen Sijoitusmetsät tilastoi ainoastaan yli kymmenen metsämaahehtaarin julkisesti myyntiin tulleet metsäkiinteistöt, joten Maanmittauslaitoksen tilastot ovat kattavammat, vaikka valtaosa tehdyistä kaupoista onkin yleensä kooltaan yli kymmenen hehtaaria.

Korkea hinta hidastaa

Johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta kertoo, että yksi syy hidastuneeseen kaupankäyntiin on kohteiden korkea hinta. Metsähehtaari maksoi Suomessa alkuvuonna keskimäärin noin 3 760 euroa eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna.

– Nyt ollaan entistä tarkempia ostettavista kohteista. Varsinkin jos hintapyyntö on kova.

Metsäkiinteistöjen hinnat myös Pohjois-Karjalassa ovat nousseet edelleen tänä vuonna sekä pienissä että suurissa tilako’oissa, sen sijaan keskikokoisten metsäkiinteistöjen hinta on laskenut hieman.

Yli kymmenen hehtaarin kiinteistöjen keskihinta nousi viime vuoden 4 798 eurosta alkuvuoden aikana 5 104 euroon.

Viimeisen viiden vuoden aikana yli kymmenen hehtaarin tilojen keskihinta on noussut lähes kahdellatuhannella eurolla.

Ärölä uskoo, että hinnat eivät voi enää juurikaan noista nykytasostaan.

Valtakunnallisesti enemmän myyntiin

Suomen sijoitusmetsät oy huomauttaa markkinakatsauksessaan, että metsäkiinteistöjen kauppahinnat ovat tänä vuonna alkaneet laskea suhteessa puuston arvoon usean nousuvuoden jälkeen.

Tämä johtuu puun hintatason noususta.

Vaikka kauppoja on tehty alkuvuonna aiempaa vähemmän, on korkea hintataso saanut tarjonnan kasvamaan valtakunnallisesti.

Metsäkiinteistömarkkinoille tuli vuoden ensimmäisen puoliskon aikana enemmän tiloja myyntiin kuin kertaakaan aiemmin tammi–kesäkuussa seurantajaksolla 2017–2022, ilmenee Suomen sijoitusmetsät oy:n valtakunnallisesta markkinaseurannasta.

Sen sijaan Pohjois-Karjalassa kohteita tuli myyntiin aiempaa vähemmän.

– Alkuvuonna maakunnassa tuli myyntiin 94 metsäkiinteistökohdetta, ja metsämaata noilla oli yhteensä 2 650 hehtaaria, Eero Viitanen sanoo.

Tämä on kappalemäärissä kahdeksan prosenttia ja pinta-alassa 18 prosenttia viimevuotista vähemmän.

Pidempiaikainen laskusuunta mahdollinen

Johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta uskoo, että nyt näkyvissä oleva myyntimäärien lasku on vasta alkua.

– Pahoin pelkään, että tästä tulee pidempiaikainen laskusuunta, joka jatkuu ensi vuonnakin.

Metsä-ja peltokauppaa Ärölä luonnehtii pitkien harkinta-aikojen kaupankäynniksi, joten suhdannemuutokset näkyvät siinä muuta kiinteistökauppaa hitaammin.

– Tämä on perinteisesti vakaata sijoitustoimintaa, ei mökkikauppaa.

Metsätilakauppa onkin Suomessa isolta osin ammattimaista toimintaa. Suomen sijoitusmetsät oy:n mukaan ammattimaiset ostajat hankkivat noin kaksi viidestä julkisesti myyntiin tulleesta kohteesta ja yli puolet hehtaareista.

Pohjois-Karjalan erityispiirteenä verrattuna muuhun maahan Maanmittauslaitoksen Ärölä pitää rahastojen suurta osuutta metsäkiinteistökauppojen solmimisessa.

– Ja tuntumani on, että niissä kaikki ostoja tarkastellaan nyt erityisen tarkasti. Eikä rahastoihin välttämättä sijoiteta nyt niin paljon.

_{Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 2.9.2023.}