Kontiolahden Kirkonkylän koulussa vierailee tällä viikolla kymmenen eläkeläistä, jotka pitävät 1.–2.-luokkalaisille oppitunteja. Kontiolahden vanhusneuvoston ja yhdistysten kautta tavoitetut ikäihmiset kertovat koulun kirjallisuusviikolla 3.–7.4. omasta koulunkäynnistään, lapsuudestaan ja elämästä yleensä sodan jälkeisessä Suomessa.

Ikäihmisillä on paljon sellaista elämänkokemusta, jonka jakaminen rikastuttaa lasten elämää ja maailmankuvaa. Tätä halutaan Kirkonkylän koulussa hyödyntää.

Vieraat ottavat koululle mukaansa vanhoja tavaroita, joiden käyttötarkoituksia he avaavat oppilaille. Päivien aikana ikäihmiset osallistuvat voimiensa mukaan myös koulun arkeen, välitunneille ja kouluruokailuun.

Ikäihmiset osaksi alakoulun arkea -toimintaan kuuluu oppituntien lisäksi paljon muutakin. Esimerkiksi viime syksynä vanhusneuvoston jäsenet ohjasivat oppilaiden turvallista liikkumista koulun läheisyydessä. Ensi syksynä puolestaan on ikäihmisille tarkoitus järjestää hyvinvointia ja hyvää mieltä lisäävä päivä Kirkonkylän koululla. Luvassa on muun muassa erilaisia toiminta- ja hemmottelupisteitä.

Koulun ja vanhusneuvoston välisestä yhteistyöstä on tarkoitus luoda pysyvä käytäntö.

Kontiolahtelaisten kuntavaaliehdokkaiden enemmistö panostaisi jatkossakin ampumahiihtoon ja sen markkinointiin

Pielisjokiseudun vaalikoneeseen vastanneista kuntavaaliehdokkaista 66 prosenttia katsoo, että myös kilpaurheilulajien suorituspaikkojen ylläpito kuuluu kunnan tehtäviin.

Tällä hetkellä kuntavaalikoneeseen on vastannut Kontiolahdelta 101 ehdokasta. Ehdokkaita on kaikkiaan 140.

Kontiolahden tapauksessa keskustelu kääntyy juuri ampumahiihtoon, vaikka kilpaurheilutoimintaa on lajissa kuin lajissa. Keskustan kuntavaaliehdokas Ilpo Saarelainen toteaakin, että kunnan on vaikea irtisanoutua minkään liikuntapaikan ylläpidosta.

– Kontiolahdella se tarkoittaisi paitsi ah-stadionin, myös urheilukenttien ja liikuntahallien alasajoa. On aika keinotekoista asettaa vastakkain kilpaurheilu ja kuntoliikunta, kun on kyse usein samoista lajeista. Stadionin jalkapallon tai salibandyn kilpaurheilutoiminta tukee monella tavalla kaiken ikäisten harrastustoimintaa. Siihen satsatut eurot tulevat usein takaisin terveytenä, hyvinvointina tai urheilutapahtumiin liittyvinä matkailu-, majoitus-, ja ravintolatuottoina, Ilpo Saarelainen sanoo.

Samoilla linjoilla on Pertti Haukka (sd.).

– Kilpaurheilua esiintyy lähes jokaisessa urheilumuodossa, ja näin ollen rajan veto on erittäin vaikea. Liikkuipa ihminen kilpa- tai harrastusmielessä, olosuhteilla on huomattava merkitys. Monien lajien yhteydessä kunnan panokset ovat erittäin ratkaisevia.

Ehdokkaat kaipaavat kuitenkin leveämpiä hartioita ampumahiihtostadionin ylläpitämiseen ja kilpailutoiminnan pyörittämiseen.

– Kustannukset täytyy jakaa kunnan ja seurojen kesken. Urheilukilpailuista on hyötyä myös kunnalle ja elinkeinoelämälle, sanoo vihreiden ehdokas Jorma Kekäläinen.

– Ampumahiihtostadionin yhtiöittämistä on esitetty monta kertaa, jostain syystä vastausta esityksiin ei ole kuulunut. Urheiluseuran tai sen takana olevan yhtiön vastuulle kuuluu kilpaurheilupaikkojen ylläpito. Siinä määrin kuin paikka on kuntalaisten käytössä, kunta voi osallistua ylläpitoon, perää kokoomuksen Pekka Ahlholm.

– Kilpailujen kokonaisrahoitus on haettava muualta kuin kunnan budjetista, mutta kunnan tehtävänä on edelleen huolehtia urheilupaikkojen ylläpidosta ja näin ollen myös ampumahiihtoalueen latujen kunnosta ja ylläpidosta, sanoo keskustan ehdokas Simo Lappalainen.

Kokoomuksen uutta verta edustava Joona Turunen kaipaisi valtion rahoitusta ampumahiihtostadionin kaltaisten merkittävien urheilupaikkojen ylläpitoon.

– Tietysti myös kunnalla tulee olla omavastuu alueellaan sijaitsevista kilpaurheilupaikoista.

Perussuomalaiset eivät lämpene varsinkaan ampumahiihdolle.

– Ei kuulu veronmaksajien rahoilla rahoittaa valtavilla summilla esimerkiksi ah-stadionin ylläpitoa. On hieno asia, että kunnassa on näin hienot mahdollisuudet, mutta kyllä rahoitusta on muualta tultava, kommentoi Sanna Niiranen.

Imagokysymys

Useimpien mielestä kunnan tulisi myös panostaa jatkossakin ampumahiihtoon ja sen markkinointiin. Samaa mieltä on 65 prosenttia vastanneista.

Ampumahiihdon suurkilpailujen merkitys kunnan imagolle on noteerattu puolueissa kautta linjan, mutta kunnan panostukset niin suorituspaikkaan kuin markkinointiin halutaan pitää kohtuullisella tasolla.

– Ampumahiihto on meille hyvä brändi ja se myös osaltaan kannustaa meitä liikkumaan riittävästi. Liikaa tähän ei silti pidä panostaa, sanoo KD:n Veli-Matti Sorvari.

Marja Kauppinen (sd.) perää avointa ja suunnitelmallista toimintaa.

– On panostettava siihen, että saamme hankittua tähän toimintaan enemmän ja monipuolisemmin yhteistyökumppaneita, että oma osuutemme ei ole suurin. Arvostan suuresti sitä vapaaehtoisten talkoolaisten tekemää työtä, jota he kisapaikkojen ja kisojen eteen ovat jo vuosikymmeniä tehneet.

Satu Huttunen (kok.) ja Jyry Eronen (kesk.) korostavat, että ampumahiihto tuo enemmän rahaa seudulle kuin vie.

– Kunnanjohtajan blogin tilinpäätöksen tiedoista selviää myös se, että Kontiolahden kisoihin sijoittama summa on kokonaisbudjetissa melko pieni verrattuna saatuihin hyötyihin, Huttunen sanoo.

– Isot kilpailut tuovat kaivattuja euroja aluetalouteemme, kun kisavieraat käyttävät palveluita. Rautalangasta väännettynä: kun esimerkiksi Joensuun hotellit saavat asiakkaita, näissä työskentelevät kontiolahtelaiset saavat töitä ja maksavat veroja ja niin edelleen, Jyry Eronen muistuttaa.

– Toki jatkaa pitää, mutta kun hyöty on maakunnallinen niin markkinointia pitää jakaa hyötyjien kesken, sanoo perussuomalaisten Keijo Romppanen.

Vihreiden Kimmo Perkkiö katsoo, että oikeilla oheispalveluilla alue palvelee turismia läpi vuoden.

– Panostus ampumahiihtoon ja sen markkinointiin on panostus myös kuntaan ja sen markkinointiin. Kuinka kunta esiintyy tuossa markkinoinnissa ja millainen kuva kunnasta halutaan maailmalle välittää, olisi hyvä kehityksen kohde.

Vasemmiston Petri Kiiskinen kannattaa ampumahiihtoon tehtäviä panostuksia niin kauan kuin tuottoa tulee.

– Mutta jos se on kuluerä ja Joensuu kerää voitot, niin silloin Joensuu voi myös tukea.

Kaupunkirakennelautakunta käsitteli tiistaina uudelleen UPM Kymmenen maisematyölupaa Laukkalansaaren metsänhakkuista. Edellisessä kokouksessa asia jätettiin pöydälle, mutta nyt lupa myönnettiin rajatuin ehdoin.

Enolainen lautakunnan jäsen Petteri Tahvanainen (vas.) esitti kaupunkiympäristöjohtajan esityksestä poiketen, että maisematyölupaa ei myönnetä Valkealammen puoleisille rinteille kaupunkikuvan turmeltumisen vuoksi. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Tahvanaisen esityksen.

Valkealampi on virkistyskalastuskohde ja harjanteella kulkee Ahvenisen kyläyhdistyksen ylläpitämä maisema- ja luontopolku.

Metsäyhtiön alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä kasvatushakkuuta 3,2 hehtaarin alalla, pienaukkohakkuuta 6,5 hehtaarin alalla ja siemenpuuhakkuuta 18 hehtaarin alalla Valkealammen, Koirilammen ja Autiolammen ympäristössä.

Tulevan viikonlopun SM-hiihdot ovat Kontiolahden Urheilijoiden viimeinen suuri ponnistus tällä kaudella. Kisajärjestelyjen kannalta paljon on jo valmiina, kiitos alla olevien suurten kisojen.

– Olemme pyrkineet jo alusta asti suunnittelemaan siten, että kaikki tehdyt valmistelut säilyisivät tänne SM-hiihtoihin saakka. Toki kaikkien valmisteluiden suhteen ei riitä se, että meillä oli kisat pari tai kolme viikkoa sitten, joten työtä riittää vielä, tapahtuman johtaja Tomi-Pekka Riihivuori kuvaa.

Lumitilannetta on jännitetty keväisten kelien myötä.

– Nyt saamme kohtuullisen levollisin mielin olla lumitilanteen suhteen. Olosuhteet ovat vielä hyvät, vaikka pikkuisen lämmintä on ollutkin ja vettäkin sadellut, Riihivuori toteaa.

Suurimmat odotukset kohdistuvat perjantaina iltapäivällä kisattavaan naisten viiden kilometrin vapaan matkaan.

– Realistinen yleisötavoitteemme on 1 500 katsojaa per päivä, jos on hienot kelit. Onhan tämä ainutlaatuinen tapahtuma, kun sekä ampumahiihdon että maastohiihdon tähdet ovat samalla viivalla, Riihivuori kommentoi.

Kirkonkylän koulussa käynnistyy sisäilmaremontti huomenna. Rehtori Juha Rytkösen mukaan lapset ja henkilökunta ovat oireilleet lukuvuoden aikana eri tavoin ja oireilu on lisääntynyt kevättalven aikana.

Yksi syy ongelmaan on se, että noin 250 oppilaalle mitoitetussa koulussa on nyt 326 oppilasta. Oppilasmäärä kasvoi rajusti, kun Kontioniemen koulu laitettiin kiinni.

- Syksyllä tuntui, että happi loppuu. Joulun alla tehostettiin ilmanvaihtoa. Tehostettu ilmanvaihto veti sitten kellarinhajua luokkatiloihin. Paljastui, että muun muassa läpiviennit on toteutettu huonosti edellisessä remontissa 2000-luvun alussa. Lieneekö sitten valvonta pettänyt, Rytkönen kertoo.

Rytkönen korostaa, että ongelmat johtuvat rakennustekniikasta eikä koulun oppilasmäärästä.

Monessa vaiheessa rakennetussa ja remontoidussa koulussa on vaikea hallita ilmanvaihtoa. Ilmanvaihtokoneitakin on neljä kappaletta.

Rytkösen mukaan vikapaikat selvisivät viime viikolla ja jo huomenna päästään korjaamaan niitä.

- Olen erittäin tyytyväinen näin nopeasta aikataulusta. Jokainen luokka käydään läpi, mikä tietää paljon erikoisjärjestelyjä koulunkäyntiin, sanoo Rytkönen, joka lupaa tiedottaa remontin edistymisestä ja poikkeusjärjestelyistä aktiivisesti muun muassa Wilmassa.

Lisätty täsmennys klo 19.55: Juha Rytkönen korostaa, että ongelmat johtuvat rakennustekniikasta eikä koulun oppilasmäärästä.

Kontiolahden kunta sijoittui 15. sijalle EPSI Ratingin viime vuoden lopulla toteuttamassa Suomen tyytyväisimmät asukkaat tutkimuksessa.

Joensuu sijoittui kaupunkien sarjassa neljänneksi. Muita Pohjois-Karjalan kaupunkeja ja kuntia ei 20 parhaan joukkoon päässyt.

Tyytyväisyysindeksi tuotetaan asteikolla 0-100, jossa 75 on hyvä taso. Kontiolahti sai 74,7 pistettä ja Joensuu 72,1. Haastateltavilta kysyttiin muun muassa palveluihin kohdistuvista odotuksista ja niiden täyttymisestä.

Pirkkala ja Kauniainen ovat vuoden 2016 huiput.

- Nämä tulokset näyttävät jälleen sen, että suurten kaupunkien lähellä olevissa pienemmissä kunnissa ihmiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä. Kyse on ehkä ihmisen kokoisesta mittakaavasta, ehkä palveluista, mutta varmasti kaupungin läheisyydelläkin on asian kanssa tekemistä, toteaa kuntatutkija  Jenni Airaksinen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

27-vuotias kontiolahtelaismies kuoli liikenneonnettomuudessa Kajaanintien ja Pyytivaarantien risteyksessä noin varttia vaille yksi lauantain vastaisena yönä.

Helsingin kaupunki haastoi kaupungit ja kunnat mukaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Koko Suomi tanssii –kampanjaan. Joensuun kaupunki otti haasteen vastaan ja teki omanlaisensa tanssivideon.

Markku Pölösen ohjaamalla videolla Joensuun kaupunkikonsernin johtajat ja asiantuntijat tanssivat kulttimaineessa olevaa Enon disco -kappaletta Kolilla, Break Sokos hotel Kolin katolla.

Tanssivideo kuvattiin helmikuun lopulla, kun konsernijohto oli Kolilla seminaarissa valmistelemassa taustamateriaaleja Joensuun tulevalle strategialle. kaupungin tiedotteessa kerrotaan.

Videolla esiintyvät muun muassa kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, kaupungin johtoryhmän jäsenet, Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josekin toimitusjohtaja Pekka Nuutinen ja Tiedepuiston toimitusjohtaja Jari Lauronen.  Kaikkiaan videolla esiintyy lähes 40 kaupungin työntekijää. Videon esitanssijana toimi joensuulainen Tiina Romppainen.

Alpo Myllerin 1990-luvun alussa tekemä Enon disco on Joensuuhun liittyvä kappale, joka jakaa mielipiteitä ja on levinnyt laajalle sosiaalisessa mediassa. Joensuulaiset äänestivät biisin helmikuussa pidetyn Suomen suurimman discon nettiäänestyksessä kaikkien aikojen toiseksi kovimmaksi suomalaiseksi disco-biisiksi.

- Oli selvä homma, että halusimme videolle Enon discon. Markku Pölönen sovitti kappaleen Myllerin luvalla hiukan nopeammaksi, että kankeiden virkamiesten oli sen tahtiin helpompi tanssia, viestintäpäällikkö Ville Moilanen sanoo

Videon kuvauksista ei kerrottu konsernin johdolle etukäteen. Kolin seminaariohjelmassa luki sillä kohtaa vain ”ohjattua liikuntaa”.

- Aika monella loksahti leuat auki.

Uimaharjun yhtenäiskoulussa on keskitytty koko tämän viikon yrittäjyyteen uuden opetussuunnitelman hengessä.

- Kouluilla on vapaat kädet toteuttaa lukuvuoden aikana viikon verran yrittäjyyskasvatusta. Me päätimme sitten rutaista koko viikon kerralla. Tämä on ollut työläs mutta kiva viikko, opettaja Leena Muona kertoo.

Viikko on koskenut kaikkia oppilaista esikoululaisesta yhdeksäsluokkalaiseen. Koululla on nähty myös yrittäjiä ja pankin väkeä kertomassa yrittäjän arjesta.

Mutta tärkeintä on ollut omien vahvuuksien tunnistaminen ja luovan ajattelun kehittäminen.

- Tykkään uudesta opetussuunnitelmasta ja tästä ajasta, koska ihminen saa olla tasan tarkkaan sitä mitä on. Ehkä näin nuoret löytävät vahvuutensa ja uskalluksen yrittämiseen, Muona pohtii.

Ainakin seitsemäsluokkalainen Daniel Häkkinen uskoo omiin kykyihinsä.

- Monet elättävät itsensä musiikilla, vaikka eivät olisikaan hirmu kuuluisia, katusoittajana yhdessä bändikaverinsa Eemeli Kurosen kanssa kolikoita kerännyt nuorukainen kertoo.

Asiasta lisää to 30.3. Pielisjokiseudussa.

Kontiolahden kunnanhallituksen nimeämä haastattelutyöryhmä esittää yksimielisesti, että kunnan uudeksi hallintojohtajaksi valitaan 49-vuotias niittylahtelainen oikeustieteen kandidaatti Sakari Kela.

Työryhmä haastatteli virkaan myös kolme muuta ehdokasta. Toistaiseksi voimassa olevaa hallintojohtajan virkaa haki yhteensä 19 henkilöä.

Tehtäväkohtaiseksi kuukausipalkaksi esitetään 5 500 euroa.

Kunnanhallitus käsittelee työryhmän esitystä maanantaina.