Julkaistu    |  Päivitetty 
Elise Tykkyläinen

Valtaosa Pohjois-Karjalasta on pelastuslaitoksen hälytysvasteiden ulkopuolella – oma varautuminen on tärkeää: On hyvä osata ensiapua ja alkusammutustoimia TILAAJILLE

Ykkösriskiluokan alueella tavoitteena on olla perillä kuudessa minuutissa hälytyksen saapumisesta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella se on toteutunut viime vuonna yli puolessa ykkösalueiden hälytystehtävistä. -Kartalla on otettava huomioon se, että kolmosriskin ruudussa voi sattua esimerkiksi vain kaksi onnettomuutta vuodessa, muistuttaa palopäällikkö Mika Viertola Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. - Jos aika menee sekunnillakin yli tavoiteajan, niin tehtävää ei lasketa toteutuneeksi tavoiteajassa, Viertola toteaa. Lähde: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Grafiikka: Suvi Palosaari Ykkösriskiluokan alueella tavoitteena on olla perillä kuudessa minuutissa hälytyksen saapumisesta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella se on toteutunut viime vuonna yli puolessa ykkösalueiden hälytystehtävistä. -Kartalla on otettava huomioon se, että kolmosriskin ruudussa voi sattua esimerkiksi vain kaksi onnettomuutta vuodessa, muistuttaa palopäällikkö Mika Viertola Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. - Jos aika menee sekunnillakin yli tavoiteajan, niin tehtävää ei lasketa toteutuneeksi tavoiteajassa, Viertola toteaa.

Suurin osa Pohjois-Karjalasta kuuluu pelastuslaitoksen jaottelussa alueisiin, joille ei ole asetettu hälytysvasteen tavoiteaikaa. Avun saanti hätätilanteessa voi kestää kauan ja pelastuslaitos muistuttaa haja-asutusalueella asuvia oman varautumisen tärkeydestä.

Pelastuslaitoksella on valtakunnallisesti käytössään jaottelu, joka pohjautuu neljään erilaiseen riskialueeseen. Neliökilometrin kokoiset alueet määritellään sen mukaan, kuinka suurella todennäköisyydellä alueella sattuu onnettomuus.

Hae sivuilta