Julkaistu 

Kun kintuista lähtee kilsoja

Ultrajuoksu on yhteinen intohimo Tomi ja Salla Ronkaiselle. Juokseminen sopii hyvin kuusilapsisen uusioperheen arkeen, sillä se ei sido tiettyihin kellonaikoihin. Pienin lapsi Jari Ronkainen kulkee kätevästi mukana juoksurattaissa. Kuva: Tiina Varpiola Ultrajuoksu on yhteinen intohimo Tomi ja Salla Ronkaiselle. Juokseminen sopii hyvin kuusilapsisen uusioperheen arkeen, sillä se ei sido tiettyihin kellonaikoihin. Pienin lapsi Jari Ronkainen kulkee kätevästi mukana juoksurattaissa.

Ronkaisten perheessä juostaan jopa satoja kilometrejä viikossa ja aika ajoin kellon ympäri.

On työmatkajuoksuja, lapsennukutusjuoksuja, maratonjuoksuja, polkujuoksuja, ultrajuoksuja ja yöjuoksuja. Kun lehmolainen Ronkaisen pariskunta lähtee lenkille, ensimmäiset 50 kilometriä menevät alkupalana.

– Vielä menee vähän harjoitellessa, heittää useissa arvokisoissakin juossut ultrajuoksija Tomi Ronkainen, 34.

Lokakuun lopussa Ronkainen juoksi 24 tunnin juoksun MM-kisoissa uuden henkilökohtaisen ennätyksensä. Pari viikkoa sitten joensuulaista Ultraseura Sisua edustavat Tomi ja hänen vaimonsa Salla Ronkainen, 29, nähtiin Joensuu Night Run:issa. Tomi nappasi neljännen peräkkäisen voittonsa taivallettuaan 12 tunnin juoksussa yli 124 kilometriä, ja Salla tuli naisten sarjassa kolmanneksi juostuaan reilut 111 kilometriä.

– Onhan se voittaminen ja rajojen kokeilu aina kivaa. Suomenennätykset eivät olisi kaukana, viitisen vuotta ultrajuoksua harrastanut Tomi Ronkainen tuumaa.

– Minun juoksuni meni yli odotusten, ultrajuoksuun miehensä myötä pari vuotta sitten hurahtanut Salla Ronkainen riemuitsee.

Kuusilapsisen uusioperheen arkeen juoksu sopii kuin nenä päähän, sillä se ei sido tiettyihin kellonaikoihin.

– Juoksemaan voi lähteä suoraan kotiovelta silloin kuin pääsee. Juoksu on kaikista urheilulajeista nopein, jos haluaa hyvän olon. Jos ei jostakin syystä pääse juoksemaan niin pinna kiristyy helpommin, ja kyllähän se äkkiä näkyy vaa’assakin, sanoo Salla.

Ronkaisille juoksuharrastus on vain suunnittelukysymys. Toinen touhuaa lasten kanssa silloin kun toinen treenaa. Sitten vaihdetaan osia. Molemmat ymmärtävät lenkillä käymisen tärkeyden, jos kisoissa aikoo pärjätä.

– Joskus ei lasten luota raaskisi lähteä. Silloin on hyvä, että toinen sanoo, että menehän nyt sinä eikä kysele, milloin tulet takaisin. Pienillä asioilla voi kannustaa ja tukea toista, Salla Ronkainen kertoo.
Perheen täydentyessä reilu vuosi sitten yhteisellä lapsella on juoksukilometrejä kertynyt entisestään - juoksurattaat ovat saaneet kyytiä yli 2 000 kilometrin edestä yksistään tämän vuoden aikana.

Pielisjokiseutu, Tiina Varpiola

Kommentoi

Hae sivuilta