Julkaistu    |  Päivitetty 

Suojeluarvo turvaa järvilohta – salakalastaminen voi käydä kalliiksi

Pauli Sorsa (vas.) esitteli Kuurnan aluetta järvilohivalvontaan osallistuneille Sanna Koljoselle ja Mikko Peltolalle. Piia Juntunen Pauli Sorsa (vas.) esitteli Kuurnan aluetta järvilohivalvontaan osallistuneille Sanna Koljoselle ja Mikko Peltolalle.

Uhanalaisten kalalajien salakalastusta vastaan saatiin viimein uusia työkaluja, kun kalastuslain muutos astui voimaan toukokuun alussa.

Laissa kullekin uhanalaiselle kalalajille on asetettu suojeluarvo. Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä esiintyvän rasvaevällisen Saimaan järvilohen pyydykseensä napannut henkilö voidaan tuomita menettämään valtiolle kalan arvoksi määritetyn 7510 euroa.

- Kun kaloilla ei ollut suojeluarvoa, arvo oli suurin piirtein sama kuin kalatiskillä. Nyt tapaukset näyttäytyvät ihan eri valossa, ja ehkä harkitaan vähän tarkemmin, kannattaako salakalastaa vai ei, painotti maa- ja metsätalousministeriön juristi ja erityisasiantuntija Sanna Koljonen, joka osallistui toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltolan kanssa järvilohen suojelulliseen valvontaan Pielisjoella ja Ala-Koitajoella tiistaina.

Vantaalla vapaaehtoisena kalastuksenvalvojana toimivan Peltolan on vaikea käsittää, mikä vetää ihmisiä salakalastuksen pariin.

- Osa on tietenkin tietämättömiä, mutta sehän ei poista tehtyä rikettä tai rikosta, eikä se ole mikään puolustus. Salakalastajahan ei ole kalastaja vaan rikollinen. Eihän pankkiryöstäjääkään sanota pankin asiakkaaksi.

Lue aiheesta lisää 15.8. ilmestyneestä Pielisjokiseudusta.

Kommentoi

Hae sivuilta