Julkaistu    |  Päivitetty 

Pielisjokiseutu selvittää: Mikä on sulukkavoleipä?

Otrakokkonen eli sulukkavoleipä uunituoreena. Leivän nimi tulee mahdollisesti Karjalasta, jossa on käytössä pitkulaista leipää tarkoittava sana tšulkkavo. Kuva: Suvi Palosaari Otrakokkonen eli sulukkavoleipä uunituoreena. Leivän nimi tulee mahdollisesti Karjalasta, jossa on käytössä pitkulaista leipää tarkoittava sana tšulkkavo.

Sulukkavoleipä on enolainen perinneruoka, joka on nykypolvilta unohtunut. Leivän nimikin on taipunut epätietoisuuden vuoksi monenlaisiksi versioiksi.

Pielisjokiseudun lukija lähestyi lehteä muutama viikko sitten, ja kertoi törmänneensä Wikipedian Eno-sivulla alueen ruokaperinteisiin. Paikallisiksi perinneruoiksi kerrottiin sivustolla ”sianlihakastike, kokkelipiimä ja sulakkavoileipä”. Huomio kiinnittyi sulakkavoileipään – mikä se oikein on? Mihin sana sulakka viittaa?

Wikipedia-artikkelin lähteissä on mainittu Jaakko Kolmosen vuonna 1988 julkaistu perinneruokateos Kotomaamme ruoka-aitta. Vastaus mysteeriin löytyy kirjasta, jonka tekemiseen Kolmonen on saanut apua kotitalousalan ihmisiltä eri puolilta Suomea. Kirjassa mainitaan perinneruoiksi sirveli, sulukkavoleipä, kokkelimaito ja rosolli, johon kirjassa on myös ohje.

Sulukkavoleivästä kirja kertoo näin: ”Sulukkavoleivällä tarkoitetaan kokkosta eli leipää, joka on valmistettu hapanjuureen ja jonka taikinaan on käytetty ruis-, vehnä- ja ohrajauhoja. Leivät paistetaan ravakassa lämmössä.”

Enon Marttoihin jo yli 30 vuotta kuulunut Pirkko Kuivalainen vahvistaa, että kyseessä on sulukkavoleipä, eli i-kirjain ei ole vain vahingossa jäänyt sanasta pois.

– Se on vanha perinneleipä, muistan kun äitikin teki sitä.

Hän pohtii, että vanhaan aikaan emännät osasivat tehdä sulukkavoleipää. 1950–1960-luvuilla sitä vielä ainakin valmistettiin, mutta 1980-luvulla leivän leipominen lienee vähentynyt radikaalisti.

– Minulla on sellainen mielikuva, että kyseessä oli uuden viljasadon leipä. Sitä paistettiin syksypuolella, kun saatiin viljelystä uusia jauhoja, Kuivalainen muistelee.

 

Lue koko juttu 11.4.2019 Pielisjokiseudusta.

Kommentoi

Hae sivuilta