Lasten ja nuorten metsästysleirillä odotettiin majavaa, ammuttiin tauluihin ja herättiin ennen alokkaita

Joukko vähän yli 10-vuotiaita poikia on ruokalevolla puolijoukkueteltassa Joensuussa Särkivaaran kylätalon pihassa.

Teltassa on lämmintä, hämärää ja aika hyvä järjestys, vaikka yöpyjiä on monta. Pojat rupattelevat niitä näitä.

He ovat heränneet jänisjahtiin ani varhain ja nauttineet kyläyhdistyksen talkoolaisten Minna Kelan ja Tuula Könösen tarjoileman lounaan.

Seuraavaksi on ensiapukoulutusta ja ampumaharjoittelua Hammaslahden ampumaradalla. Aseina ovat pienoiskiväärit sekä kaksi hirvikivääriä ja haulikkoa, joista toinen on pumppuhaulikko.

Jäniksistä valmistetaan herkkuja vasta illalla, kun Metsästäjäliiton Metso-leirin ohjelmassa on riistankäsittelyä ja kokkausta. Sen jälkeen lämpiää telttasauna.

^Särkivaaran kolmipäiväiselle leirille pääsi 15 ensin ilmoittautunutta 10–14-vuotiasta. Tulijoita olisi ollut paljon enemmän.

Metsästyksen tai metsästäjien mukana kulkemisen ei tarvitse olla entuudestaan tuttua, jotta leirille voisi osallistua. Paikalla on useita aikuisia neuvomassa ja huolehtimassa.

Tällä kertaa eränkäynti on kaikille leiriläisille tuttua.

^{Leirin vetäjä} Mika Björn on Särkivaaran metsästysseuran puheenjohtaja. Hän työskentelee nuorten kanssa myös leipätyökseen.

– Eilen olimme seitsemän nuoren kanssa majavapassissa Myllylammella, ja majava kävi näyttäytymässä.

– Loppuporukka oli Iiksenjoen varressa sorsajahdissa. Sielläkin oli tilanteita, mutta saalitta jäätiin vielä eilen.

^{Metsästysleirin} tytöt kertovat, että majavaa odotettiin hyvä tovi, mikä oli jännää. Se läpsäisi hännällään vettä ja poistui paikalta. Toisella ohjaajalla oli jousi, toisella haulikko.

Saaliin saamisesta vastaavat ohjaajat. Lapset ja nuoret ovat metsässä ilman aseita.

Jänismetsälle leiriläiset heräsivät puoli tuntia aikaisemmin kuin alokkaat herätetään kasarmilla.

– Se oli kaksi minuuttia, ja porukka oli pihalla. Joku sanoikin, että nyt tuoksuu ihan jänikselle tämä homma, Mika Björn toteaa.

Leiri sai neljä jänistä noin 2,5 tunnissa. Pohjois-Karjalan ajokoirayhdistyksen edustajat toivat jahtiin neljä ajokoiraa.

Halukkaat saivat opetella jäniksen suolistamista. Ajokoirayhdistyksen piirikouluttaja Ville Puustinen kertoo, että heidän ryhmänsä pojat olivat heti puukot tanassa.

^{Leiri maksaa} 125 euroa sisältäen ylläpidon sekä huolenpidon. Metsästyskortin suorittamista kokeilevilta veloitetaan lisäksi 20 euroa.

Tentti on leirin päätteeksi. Kulhossa asuva Leo Vottonen, 11, on lukenut 270-sivuisen Metsästäjän oppaan kahdesti. Hän on aiemmin liikkunut metsällä isänsä kanssa ja ampunut haulikolla tölkkejä.

– Haulikko potkaisee aika kovaa.

– Täällä on ollut kivaa.

^{Liperiläinen} Konsta Eronen, 12, alkoi lukea metsästyskorttia varten 9-vuotiaana ja sai sen 11-vuotiaana.

– Olimme pellon saarekkeella, kun ammuin ensimmäisen kyyhkyni. Isän kaveri ampui ohi, ja minä ammuin rintaan. Onneksi löysimme sen.

Hän innostui metsästyksestä osittain kaverinsa Tino Nisonen, 12, innoittamana. Liperiläinen Tino sai metsästyskortin 10-vuotiaana.

^{Kun osa} leiriläisistä halusi nukkua kylätalossa, tyttöjen ja poikien nukkumanurkkausten väliin rakennettiin barrikadi.

Kyljelleen kumotut pirttipöydät toivat yksityisyyttä mutta eivät äänieristystä. Liperiläinen Aurora Nevanen, 11, kertoo, että pojat pyörivät yöllä ilmapatjallaan, mikä aiheutti melua.

Hän ja isosiskonsa Linnea Nevanen, 13, lupaavat, että isä saa heistä metsästyskaverin. Leiri oli isän idea, ja he halusivat leirille.

Paikallinen tyttö Saana Hirvonen, 13, nukkui teltassa hyvin. Saana kertoo, että poikien vitsailu vaimeni, kun hänen isänsä Harri Hirvonen tuli telttaan nukkumaan.

^Palomies Henrik Multanen antaa ensiapukoulutusta mallinaan Nicolas Rodriguez, 11, Reijolasta.

– Pikkuisen sattuu, kun polvi lumpsautetaan paikoilleen, mutta kipu loppuu siihen.

Multanen neuvoo, että esimerkiksi kolmen päivän eräretkelle tulisi varata viiden päivän ruoat ja juomat varmuuden vuoksi. Soittamista 112:een ei pidä epäröidä, jos tuntuu, ettei pärjää.

^{Ampumakouluttaja} Kari Raatikainen teroittaa, että kaikki tapahtuu turvallisuuden ehdoilla. Olettaminen on kielletty.

– Pahimmat vahingot tapahtuvat aina, kun on oletettu, että ase on tyhjä.

Kun Raatikainen antaa luvan siirtyä radalle, leiriläiset juoksevat sinne, koska vain viisi ehtii ensimmäiseen erään. Aseet odottavat valmiina.

Aseliike Joensuun Sar on lainannut kaksi kivääriä sekä lahjoittanut 500 patruunaa, maalitauluja ja hirvilailliset lippikset.

Metsästäjäliiton nuorisotyöstä vastaava Antti Mäkinen kertoo, että Metso-leireille on aina enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa.