Enon pitäjän asukasillassa keskustelua herättivät alueen elinmahdollisuudet – lisääntyvä monipaikkaisuus tuo tullessaan alueelle uusia vahvuuksia
Janne Eerola esitteli Helposti Joensuu -hanketta, jolla pyritään lisäämään muuttoliikettä Joensuun alueelle. Kaupunginvaltuutettu Sari Huovinen huomautti, ettei pitäjiin haluta muuttaa, ellei niiden elinmahdollisuuksista huolehdita. Kuva: Satu Niskanen
Helposti Joensuuhun -hanketta esitteli Enon pitäjän asukasillassa viime viikon torstaina projektikoordinaattori Janne Eerola. Hän kertoi, että hankkeen tavoitteena on Joensuun asukasmäärän kasvattaminen.
Joensuun kaupunki ja Business Joensuu tekevät yhteistyössä muuttajamarkkinointia ja pyrkivät löytämään apua esimerkiksi teollisuusalan suurten työnantajien työvoimapulaan. Uusille joensuulaisille pyritään löytämään kotiutumisessa auttavia toimintoja, ja Eerola esittikin toiveen, että myös pitäjissä kehiteltäisiin tällaisia toiminnan muotoja.
Aihe kirvoitti kriittisen kommentin uimaharjulaiselta Joensuun kaupunginvaltuutettu Sari Huoviselta (liik.), joka ehdotti samaan yhteyteen Helposti Joensuussa -hanketta. Huovinen nosti esiin kaupungin virkamiesten valmisteleman talouden sopeutuslistan, jossa yhtenä ehdotuksena on päiväkotien ilta- ja viikonloppuhoidon keskittäminen ensisijaisesti Joensuun Niinivaaralle.
- Meillä pitää olla täällä elinmahdollisuudet, eikä tänne kukaan muutakaan, jos näin oleellinen palvelu ollaan viemässä pois. Uskon, että tähän vielä järki löytyy, eikä mennä vain eurot edellä.
Monipaikkaisuus vahvuutena
Monipaikkaisuudessa on kysymys siitä, että yhden kiinteän asuinpaikan sijaan yhä useammin vietetään sekä arkea että vapaa-aikaa useissa eri paikoissa. Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia tutkii ilmiötä Pohjois-Karjalassa.
Kati Pitkänen Suomen Ympäristökeskukselta kertoi, että suurimpia monipaikkaisryhmiä ovat vapaa-ajan asukkaat sekä matkailijat, ja esimerkiksi vapaa-ajan asunnot sijaitsevat pitkälti maaseudulla. Joukossa on myös paljon esimerkiksi etäomaishoitajia ja etäomistajia. Monipaikkaiset henkilöt tuovat tullessaan erilaisia resursseja ja he myös käyttävät monenlaisia palveluja.
Mari Kattilakoski Itä-Suomen yliopistolta nosti esimerkkeinä jopa kuukausia mökeillä etätyöskentelevät vapaa-ajan asukkaat sekä väestön ikääntyessä lisääntyvät lähiomaiseen hoivantarpeeseen liittyvät tilanteet.
- Huolena voi olla, kehen ottaa yhteyttä, kun kantaa huolta omaisesta, ja mistä saada konkreettisia apukäsiä.
Kattilakosken mukaan ilmiö on kasvava ja tulisi huomioida kunnan strategiassa ja hyvinvointialueen toiminnassa. Myös paikalliset yhdistykset voisivat kehittää toimintamuotoja, joihin monipaikkaiset henkilöt voisivat osallistua. Tällä hetkellä työn alla on yhteyden saaminen ja viestintäkanavien luominen monipaikkaisten ja alueen toimijoiden välillä.
Pasi Saukkonen Itä-Suomen yliopistolta painotti monipaikkaisuuden merkitystä elinvoimatekijänä.
- Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta myönteisessä mielessä on mahdollista lisätä tätä kautta. Tämä Joensuun kaupungin elinvoima lähtee maaseutualueilta.
Keskustelua käytiin alueen huonokuntoisista teistä ja rempalleen jätetyistä paikoista esimerkiksi kirkonkylän alueella.
Kaupungin osallisuus- ja vetovoimalautakunta, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa maaseudun kehittäminen, matkailun edistäminen ja asukasosallisuuden avustusten jako, jalkautuu marraskuussa pitäjän alueelle. Lautakunta kiertää aluetta linja-autolla, ja tätä kierrosta suunnittelemaan koottiin noin 10 hengen työryhmää.
