play

Joensuun seutuopisto nosti rapsakasti maksuja – Kurssit vetäneet silti viimevuotista enemmän

Kurssit ovat alkaneet tällä viikolla. Opistotalon päiväkurssilla opiskellaan keskiviikkona espanjan alkeita.

Kurssit ovat alkaneet tällä viikolla. Opistotalon päiväkurssilla opiskellaan keskiviikkona espanjan alkeita. Kuva: Marko Puumalainen

Marita Jalkanen

Joensuun seudun kansalaisopiston kurssihinnat nousivat alkaneelle opintovuodelle peräti kahdeksan prosenttia, mutta tämä ei ole näkynyt millään tavalla opiskeluinnossa.

Päinvastoin elokuun aikana ilmoittautumisia seutuopiston kursseille oli lähes 1 100 enemmän kuin viime vuoden elokuussa, kaikkiaan yli 13 000. Syyskuun ensimmäisinä päivinä on kertynyt noin 500 ilmoittautumista lisää.

Kun opiston saama rahoitus vähenee, jouduttiin valitsemaan kahdesta pahasta, joista hintojen nosto katsottiin pienemmäksi.

Puntarissa olivat ryhmäkoon alarajan nostaminen tai kurssien hinnan korotus, seutuopiston rehtori Tero Väänänen avaa. Kurssihintojen kahdeksan prosentin korotus oli tavanomaiseen pariin prosenttiin verrattuna tuntuva.

Kurssin keskimääräinen hinta on noin 50 euroa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

– Kyllä vähän jännitettiin, mitä tämä vaikuttaa, Väänänen tunnustaa.

Syksyn 2024 kurssihintoja

  • Keramiikan joulukurssi (3 kertaa) 50 euroa

  • Pilates alkeet 53 e

  • Perhesirkus 54 e

  • Italian alkeet 67 e

  • Piirustustorstai 89 e

  • Yksinlaulu ja pianonsoitto (opetuskerran pituudesta riippuen) 157–211 e

  • Akustisen ja sähkökitaran valmistus 189 e

Kurssihintojen nostamiseen päädyttiin Väänäsen mukaan siltä pohjalta, että seutuopisto haluaa olla saavutettava myös toimialueensa reunamilla. Jos ryhmäkoon alarajaa olisi nostettu, ryhmää ei välttämättä pienemmällä kylällä syntyisi ollenkaan.

Papinkadun opistotalolta on kaukaisimpiin toimipisteisiin pitkä matka, Tuupovaaran Hoilolaan 77 kilometriä ja Polvijärven Kinahmoon 56 kilometriä.

Saavutettavuudessa on Väänäsen mukaan kyse tasa-arvosta ja siitä, että kansalaisopisto voi olla jopa kylän viimeinen julkinen palvelu.

– Opisto on tuloista riippumatta avoin kaikille, mutta meidän tehtävämme on auttaa niitä, jotka ovat hiukan heikommassa asemassa, Väänänen avaa.

Kun ilmoittautuneiden määrä on jopa noussut, valinta näyttää oikealta.

Kun kurssien kallistuminen ei ole karkottanut opiskelijoita, se kertoo Väänäsen mukaan siitä, että on tehty hyvää työtä, oikeita asioita ja ajan hengessä.

Ajan henkeä lukuisten leikkausten keskellä on muun muassa tuoda esille vapaan sivistystyön merkitystä yhteiskunnassa, kuten syyskuun puolivälissä järjestettävät sivistysviikot. Kärjistyksiä korostavassa ajassa on tilausta monenlaiselle sivistykselle.

Oikeiden asioiden tekemisestä kertoo myös kurssien kysyntä tai sen puute.

Rehtorin sanoin "syksyn hitti" on nyt keramiikka. Kahdelle keramiikan joulukurssille oli keskiviikon tilanteen mukaan jonossa 113 henkeä.

Emme me haluaisi leikata, vaan kunnat leikkaavat.
Tero Väänänen

Keramiikan jälkeen kakkosena ovat lasten ja aikuisten harrastamisen yhdistävät perhesirkusryhmät. Kolmeen ryhmään on varasijoilla jonossa noin sata henkeä.

Suosituimpien opintojen listalla on perinteiseen tapaan erilaisia liikuntaryhmiä, joista uutuutena vetävät flamencon alkeiskurssit. Niille haluaisi kymmeniä enemmän kuin paikkoja on.

Kädentaidot ja ruokakulttuurit ovat nousussa, mikä näkyy niin, että kysytyimpien kurssien joukossa on piirustusta ja Välimeren alueen keittiötä.

Kysynnän näkökulmasta huonoimmassa jamassa on tieto- ja viestintätekniikka, kun maksutontakin opastusta on saatavilla paljon.

Kun opiston omistajakunnat säästävät, kansalaisopistokin joutuu mukautumaan lähivuosina huomattavasti niukentuviin euroihin.

Seutuopistossa voi nyt opiskella 18:aa kieltä, kuten pohjoissaamea, kielten suunnittelijaopettaja Anne Siippainen-Miljuhin päivittää rehtori Tero Väänäselle.

Seutuopistossa voi nyt opiskella 18:aa kieltä, kuten pohjoissaamea, kielten suunnittelijaopettaja Anne Siippainen-Miljuhin päivittää rehtori Tero Väänäselle. Kuva: Marko Puumalainen

Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven kunnat ovat tilanneet kaudelle 2025–27 yhteensä noin 2 300 opetustuntia nykyistä vähemmän.

Suurimman leikkauksen tekee Kontiolahti, joka ostaa asukkailleen jatkossa 1 300 tuntia vähemmän opetusta. Leikkaus nykyiseen on noin 21 prosenttia.

Jäsenkuntien pienempi tilaus tarkoittaa lähes 90 000 euroa ja melkein 20 prosenttia vähemmän rahaa opiston toimintaan ja opetuksen järjestämiseen.

– Kritiikin saa kuitenkin opisto. Emme me haluaisi leikata, vaan kunnat leikkaavat, Väänänen toteaa.

Siitä ei vielä ole käsitystä, miten niukentuvat resurssit tulevat käytännössä näkymään.

Jotakin jää Väänäsen mukaan väistämättä pois, mutta laskussa pyritään loiviin liikkeisiin. Ryhmiä voidaan esimerkiksi keskittää isommiksi, jos se on opiskelun näkökulmasta mahdollista.

Kurssihintoihin ei Väänäsen mukaan voitane viedä samanlaisia korotuksia kuin nyt, sillä hinnat alkavat olla maakuntien verrokkikaupunkien kärkipäätä.

Seutupiston palapelissä on paljon palikoita, kuten noin 160 opetuspistettä ja noin 2 000 kurssia. Tarpeen vaatiessa kysytään asiakkailta, mitä halutaan.

– Itse haluan viimeisenä tinkiä palvelusta, Väänänen sanoo.

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta